Selvitys siis tehdään, hyvä

Torstai 26.1.2012 klo 16:41 - Jari Lindström

Kouvolan Sanomissa uutisoitiin tänään(26.1), että kaupunki selvityttää kuntaliitoksen vaikutukset. Tässä linkki uutiseen:

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/01/26/Kouvola+selvitt%C3%A4%C3%A4%2C+onnistuiko+kuntaliitos+%E2%80%94+Kerro+mielipiteesi!/2012132/4  

Hyvä, että tätä selvitetään. Juuri tätä olen peräänkuuluttanut ja siksi pidänkin oikeana toimena tällaista selvitystä. Toivottavasti kaupungin asukkaat joka puolelta kuntaa vastaavat kyselyyn. Ja toivottavasti tästä saatuja kokemuksia, hyviä ja huonoja otetaan huomioon jatkossa kun päätöksiä tehdään. Muutenhan koko kysely vesittyisi.

Ei muuta kun kaikki kuntalaiset kertomaan omia kokemuksia uuden Kouvolan hyödyistä ja haitoista. Molempia on. Mikään ei ole täysin musta-valkoista. Kun hyödyt ja haitat saadaan edes jollakin lailla kartoitetuksi, niin voimme ottaa hieman paremmalla faktatiedolla kantaa kuntaliitoksiin ja uusien kuntien muodostamisen hyödyllisyyteen- tai hyödyttömyyteen.

Lyhyt vaalianalyysi

Maanantai 23.1.2012 klo 18:52 - Jari Lindström

Ei tullut jytkyä ei. Siis perussuomalaisten oma ehdokas, Timo Soini jäi 9,4% kannatuksellaan toiselta kierrokselta. Sinne menivät siis Sauli Niinistö(kok) ja Pekka Haavisto(vihr). Onnittelut molemmille.

Mistä sitten kenkä puristi meidän osaltamme? No ihan ensimmäiseksi kannatuksen puutteesta. Ääniä ei tullut tarpeeksi. Toiseksi, moni meitä eduskuntavaaleissa äänestänyt päätti nyt toisin ja meni suoraan Niinistön tai Väyrysen taakse. Toki muitakin he ovat voineet äänestää, mutta uskonpa että pääasiassa kuitenkin juuri noita kahta.

Kouvolassa Soini sai 13,4 % kannatuksen ja Kymen vaalipiirissä 12,0%. Se on aika lailla enemmän kuin koko maan  kannatus. Mutta samaan hengenvetoon totean  sen olevan huomattavasti vähemmän kuin eduskuntavaaleissa puolueen saama kannatus. Tästä voi vetää ainakin sen johtopäätöksen, että perussuomalaiset ovat muutakin kuin Timo Soini. Kuten olen jo monesti todennut.

Presidentinvaalit ovat ennen kaikkea henkilövaalit. Mutta ehdokkaan taustapuolue vaikuttaa myös päätöksentekoon ehdokasta haettaessa. Tämän aasinsillan avulla pääsen siihen, kuinka vaikeaa minun on päättää toisen kierroksen valinnasta. Kokoomus ja vihreät eivät kumpikaan puolueena edusta minulle sellaista arvomaailmaa, että voisin sitä kannattaa ja tukea. Mutta silti aion äänestää, henkilöä. Ketä? EN kerro.

Summa summarum, olen ilman muuta pettynyt siihen, että Timo Soini ei ole toisella kierroksella. Siitä ei pääse mihinkään. Vaalien pääteema tuntui olevan jälkipyykin mukaan muutamilla poliitikoilla juuri Soinin ja perussuomalaisten pudottaminen jatkosta. Jotta suvaitsevaisuus saisi jalansijaa... Eli perussuomalaisia ei tarvitse suvaita? Mutta muuten ollaan suvaitsevaisia(paitsi ei minun takapihallani). Ja että tämä oli avoimmuuden voitto sulkeutuneisuudesta, impivaaralaisuudesta. Vai niin. Palataan näihin asioihin kevään aikana uudestaan. Jos aihetta ilmenee...siis kun ilmenee.

Kansalaiset ovat äänestäneet ja pulinat pois. Suomi saa juuri sellaisen presidentin kuin sen enemmistö haluaa. Ja sitä tulosta pitää suvaita seuraavat kuusi vuotta.

Kuntauudistukseen tuumaustauko

Keskiviikko 18.1.2012 klo 22:45 - Jari Lindström

Julkisuuteen vuotaneen tai vuodatetun "salaisen kuntakartan" mukaan Suomen 336 kunnasta jäisi kartalle vain noin 70 kuntaa. Tätä on pidettävä vähintäänkin kummallisena tavoitteena. Eihän lukumäärä voi olla tavoite. Ei kuntien ongelmia ratkota ylhäältä päin sanelemalla. Kymenlaaksoon jäisi tämän esitetyn mallin mukaan vain kaksi kuntaa- Kouvola ja Kotka. Iitti olisi tässä skenaariossa liitettynä Kouvolaan. Eiköhän sitä asiaa pitäisi kysellä ensin iittiläisiltä?

Tavoitteenahan on oltava sellainen kunta, joka pystyy hoitamaan sille asetetut velvoitteet. Eli tuottamaan peruspalveluja kuntalaisille. Ja tekemään sen taloudellisesti kestävällä tavalla. Siihen eivät pysty kategorisesti vain suuret kunnat tai pienet kunnat. Kyse ei ole mielestäni kunnan koosta vaan kyvystä hoitaa kuntataloutta.

Jos tätä esitettyä mallia ryhdytään ajamaan nyt voimakkaasti eteenpäin, niin se on mielestäni suuri virhe. Miksi?  Kuntien määrää on jo vähennetty voimakkaasti viimeisien vuosien aikana. On tehty kuntaliitoksia ja perustettu kokonaan uusia kuntia. Nyt ei tarvitse enää perustella kantojaan mutu-tuntumalta. Meiltä löytyy kasapäin kokemusta siitä, mitä uusi kunta on tuonut tullessaan.Tällaisena käytännön "laboratoriona" on Kouvola aivan loistava esimerkki siitä mitä uusi kunta tuo tullessaan.

Kun kuntaliitosta tai Kouvolan tapauksessa aivan uuden kunnan perustamisen tarvetta perusteltiin mm. vahvemmilla talouden puskureilla ja leveämmillä hartioilla, vetovoimaisuuden lisääntymisellä ja synergiaeduilla, niin tästähän voi nyt ottaa selvää. Onko näin käynyt? Mitä positiivista uusi kunta on tuonut tullessaan?

Vastaavasti, niitä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, joita ei yhdistymisvaiheessa löytänyt mistään selvityksestä, saattaisi  nyt kenties pienellä etsimisellä löytyä.

Kun uutta kuntaa tai kuntaliitosta ollaan johonkin päin Suomea puuhailemassa, niin otettakoon silloin selvityksissä huomioon faktat. Eli kaikki ne seikat, joita nyt tiedetään tapahtuneen. Kerrottakoon kuntalaisille ja päättäjille ennen päätöksentekoa, millaisia asioita kuntaliitos tuo tullessaan. Kuten vaikkapa viiden vuoden irtisanomissuojan, palkkojen harmonisoinnin, taksapolitiikan, veroprosentit, piiloverotuksen, erilaisten palveluverkkojen kohtalon ja todelliset vaikutukset palveluihin.

Kun tähän pakettiin yhdistetään se, mitä kuntaliitoksilla ja suuremmilla kunnilla tavoitellaan ja ollaan sitten ihan oikeasti saavutettu, niin ollaan huomattavasti lähempänä rehellistä pohjaa päättää kuntauudistusten jatkamisesta. Ja lopuksi, en vastusta kuntauudistusta enkä kuntaliitoksia, jos niihin löytyy järjellinen syy ja vapaaehtoinen toimintatapa. Pakolla ei sellaista synny.

Peräänkuulutankin tuumaustaukoa kuntauudistukseen ainakin tulevien kuntavaalien ylitse. Nyt on aika kerätä tietoa ja kokemuksia jo tehdyistä ratkaisuista, jotta suuremmilta virheiltä vältyttäisiin. Virheitä tekee näet jokainen, mutta vain hölmö toistaa niitä.

Lähetetty Kouvolan Sanomiin, Kymen Sanomiin, Etelä-Saimaaseen ja PK-lehteen 18.1 2012

Julkaistu Kouvolan Sanomissa  20.1, Etelä- Saimaassa 22.1  ja Kymen Sanomissa 23.1

Salainen kuntakartta vol.1

Perjantai 13.1.2012 klo 18:53 - Jari Lindström

Suomen Kuvalehti julkaisi "Salaisen kuntakartan". Tässä linkki tuohon juttuun:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/salainen-kuntakartta-ministerion-suunnitelmat-paljastuivat 

Kuntakartan mukaan Kymenlaaksoon jäisi kaksi kuntaa- Kotka ja Kouvola. No, eipä täällä pohjoisessa ole enää kuin Kouvola ja Iitti. Ja Iitti on pyrkimässä toiseen maakuntaan. Aika näyttää kuinka käy.

Hallitus ja sen ministerit, varsinkin kokoomussellaiset ovat vakuuttaneet, että kuntauudistuksessa ei ole kyse pakosta. Siis ei pakkoliitoksia. No sehän on hyvä jos näin kerran on. Mutta onko näin?

Nythän on tarkoituksena hakea säästöjä, palvelujen turvaamista, järkeviä toimintatapoja ja keventää hallintoa, eikö niin? Jos tämä on tarkoituksena, niin ensin kannattaa varmaankin tutkia jo tehtyjen kuntaliitosten vaikutuksia. Kouvolasta saa ottaa mallia ihan vapaasti.

Puolueeton(onko sellaista) tutkimus siitä, mitä kuntaliitoksista on seurannut olisi varmaan ihan paikallaan. Tällaisen tutkimuksen tehtävänä olisi kartoittaa mitä kuntaliitoksilla tavoiteltiin ja mitä sillä on saavutettu. Niin säästöjen, toimintojen ja mikä tärkeintä kuntalaisen, veronmaksajan kannalta. Kun kuntaliitoksia on perusteltu vaikkapa palvelujen turvaamisella, niin olennaista on kysyä, mitä palveluja ja mistä niitä pitää hakea? Entäpä taksapolitiikka? Hintojen ja palkkojen harmonisointi ovat myös osa kuntaliitoksen mukanaan tuomia asioita. Ja viiden vuoden irtisanomissuoja kunnan työntekijöille ylimmästä pampusta alkaen.  Kun tähän lisätään verotus(ml.piiloverotus) ja siihen kohdistuvat paineet, niin siinäpä sitä miettimistä on.Näiden kaikkien vaikutusta pitää tutkia ja ottaa huomioon. Ja vasta sen jälkeen kysyä, onko järkeä tehdä liitoksia ja millä perusteilla. Kun nämä faktat saadaan pöytään, voidaan keskustella liitoshalukkuudesta. Tämä homma olisi pitänyt kyeta tekemään ENNEN lopullista päätöstä. Sitä itsekin peräänkuulutin moneen eri otteeseen. Kuntaliitosselvitys ei vastannut näihin kysymyksiin vaan esitti asiat vain tietyltä kantilta. Selvityksen tilaajan tahdon mukaisesti?

Suuri kuntakoko ei ole tae menestyvälle kunnalle, eikä sitä ole pienikään jos asioita ei tehdä viisaasti. En ymmärrä tätä vouhotusta kuntien määrän pudottamisesta jopa 70:een. Siis suurempia kuntakokoja ja keskittämistähän tämä tulisi tarkoittamaan. Kuka kehtaa väittää, että uusien suurkuntien reuna-alueet hyötyvät kuntaliitoksista? Olen vakaasti sitä mieltä, että suunniteltu kuntauudistus ei  voi olla ylhäältä päin saneltua. Se ei vain toimi! Se johtaa väistämättä keskittämiseen ja sitä minä vastustan niiden kokemusten perusteella, joita meillä Kouvolassa on.

Turhaa byrokratiaa pitääkin karsia, mutta jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna, niin tällainen "vapaaehtoinen" pakkoliitoshanke ei saa minulta kannatusta. Niin ja niitä "säästöjä" kun tuntuu syntyvän vain palveluja lakkauttamalla. Mutta säästölaskelmia saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Toki eri asia on se, että tehdään tietoinen valinta asutuksen keskittämisestä vain kasvukeskuksiin. Jos näin on, niin sittenhän tämä ministeriön ulostulo tukee tätä ajatusta johdonmukaisesti. Kerrottakoon se myös kansalaisille suoraan.

Uusi vuosi

Torstai 5.1.2012 klo 22:51 - Jari Lindström

Vuosi vaihtui raketteja parvekkeella ja ikkunasta katsellessa. Mikäs siinä, ihan komea näytelmähän tuo oli Kuusankoski-talon takaa ammuttua tulitusta katsella.

Tämä alkanut vuosi on varmuudella merkittävä monellakin eri tavoin. Valitaanhan maalle uusi presidentti, eduskunta joutuu vaikeiden päätösten eteen ja syksyllä ovat kunnallisvaalit.Politiikan ulkopuolelta kesällä on jalkapallon EM-kisat ja Lontoon olympiakisat.

Kävin tuossa Joulun jälkeen haastateltavana Kouvolan Sanomiin. Parituntisen session aiheina olivat niin valtakunnan kuin kunnallinenkin politiikka. Juttuhan ilmestyikin lehdessä jo viime vuoden puolella. Lisää tullee myöhemmin.

Kouvolan taloustilanne on jatkuvasti ajankohtainen asia. Miksipä ei olisi? On melkoinen savotta saada talous tasapainoon tulevina vuosina. Nyt niitä säästöjä ja tuloja haetaan mm. leikkauksilla, velanotolla ja myymällä omaisuutta. Keinot ovat vähissä ja todella monta niistä jo käytössä.Kuten nyt vaikkapa kovanpuoleinen kunnallisveroprosentti. Pakko ollakin jotta rahaa saadaan jokapäiväiseen toimintaan.

Kun kuntaliitoksista ja niiden siunauksellisuudesta on puhuttu paljon ja tullaan aivan varmasti jatkossa puhumaan lisää, niin asiassa ei ole yhtä totuutta. Kuntaliitos voi olla järkevää ja täysin perusteltua. Kyse onkin mielestäni enemmän siitä, mitä sitten tehdään ja mitä ylipäätään voidaan tehdä kun uusi kunta on muodostettu. Onko kädet sidottu vaikkapa viideksi vuodeksi toimenpiteiltä, jolla saataisiin oikeasti säästöjä? Ja kun näin on, niin mistä ne rahat revitään "palvelujen turvaamiseksi"? No vastausta ei tarvitse etsiä Kouvolaa pidemmältä.

Mikä on sitten Kouvolan tapauksessa ongelma? Ikääntyminen, joo. Työttömyys, kyllä. Muuttotappio, jep. Eli ei ole olemassa vain yhtä ongelmaa vaan kaikki nivoutuvat yhteen.

Kouvolan ongelmaksi katson myös päätöksenteon. En siis sulje siitä pois itseänikään.Väitän, että eräät päätökset(mm.koulujen lakkautus, hinta-ja taksapolitiikka ja Ratamo, of course) ovat olleet omiaan aiheuttamaan epäluuloa, tyytymättömyyttä ja jopa katkeruutta päätöksentekijöihin. On koettu, että  päätökset eivät ole kohdelleet kaikkia kuntalaisia oikeudenmukaisesti. Jos kuntaliitoksilla perustellaan erityisesti palvelujen turvaamista, niin siinä unohtuu helposti sen määrittely, että mistä sitä palvelua joutuu hakemaan. Myös sen hinta, saatavuus ja laatu ovat tärkeitä asioita.Olisikin rehellistä tunnustaa myös se, että kunnan suuri koko ei todellakaan ratkaise ongelmia. Eikä pieni ole välttämättä ongelmaton.

En pidä näiden edellä esittämäni syiden perusteella ollenkaan kummallisena, että Kouvolaa ei mielletä omaksi kaupungiksi vaan täällä halutaan olla kuusaalaisia, valkealalaisia, jaalalaisia ja niin edelleen. Eikä omassa asuinpaikassa olekaan mitään hävettävää. Meillä on kuitenkin edessämme pitkä ja kivinen tie yhtenäiseksi kaupungiksi, Kouvolaksi. Ja sitä ei todellakaan helpota se, että kaupungin kehittäminen koetaan liiaksi vain tiettyjen alueiden kehittämisenä. Korostan, koetaan.

Istuvan valtuuston viimeinen toimintavuosi tulee olemaan vaikea. Ei se tosin ole helppoa ollut tähänkään asti. Tehtyjä päätöksiä on syytä tarkastella kriitisesti. Mikä oli viisasta, mikä ei. Ja otettava niistä opiksi. Jokainen tekee virheitä, mutta niistä on otettava opiksi. Toki useiden suurten päätösten vaikutuksia voimme analysoida vasta vuosien päästä. Parasta olisi tietysti se, että kykenisimme näkemään suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia jo etukäteen. Siihen pitäisi ainakin mielessään pyrkiä, että miettisimme tätäkin puolta harkitummin. Aina voi parantaa, jos ei muuten niin vaihtamalla päättäjiä.

Levon aika

Keskiviikko 21.12.2011 klo 20:18 - Jari Lindström

Melkoisen raskas syksy on takana. Ihan totta! Minulla ei ollut aivan täyttä ja oikeaa kuvaa kansanedustajan työnkuvasta kuin osittain.Työ on mielenkiintoista, vaativaa ja aika ajoin jopa hektistäkin. Kun yhtäaikaa pitäisi olla kolmessa paikassa, vastata puhelimeen, asioita pitäisi hoitaa, tavata ihmisiä ja vastailla posteihin. Siinä on pakko opetella priorisoimaan. En valita vaan totean tilanteen. Olenhan tähän hommaan lähtenyt aivan vapaaehtoisesti kenenkään pakottamatta.

Työaika ei rajoitu kahdeksaan tuntiin kuten "edellisessä elämässä" vaan päivät venyvät väkisinkin pitkiksi. Puheiden kirjoittamiseen parasta aikaa on itselleni aamut tai junamatkat. Kirjoitan puheet itse, avustajani etsii ja tuo minulle taustatietoa, joita sitten käytän sopivaksi katsomallani tavalla. Haluan kirjoittaa puheeni itse, koska siten osaan rytmittää ne itselleni sopivaksi.

Sain eilen pidetyksi kuusi puheenvuoroa, joko varsinaisia tai sitten vastauspuheenvuoroja debatissa. Aiheina MMM(maa- ja metsätalousministeriö), STM(sosiaali-ja terveysministeriö) ja YM(ympäristöministeriö). Eilen ja tänään äänestettiin satoja kertoja. Tosin huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Itselläni ei ollut yhtään omaa talousarvioaloitetta vaan yhteinen Tossavaisen Reijon ja Eerolan Juhon kanssa. Miksi? Koska emme halunneet ylittää oman budjettiesityksemme loppusummaa ja tämän vuoksi yksittäisen edustajan käytettävissä ollut rahamäärä oli rajoitettu 2,5 miljoonaan euroon. Laitoimme sen vuoksi hynttyyt yhteen ja esitimme seuraavaa:

122. Reijo Tossavainen /ps Jari Lindströmin /ps kannattamana: momentille 31.10.77 lisäyksenä 7 500 000 euroa valtatien 6 leveäkaistatien loppuun saattamiseen tieosuudella Hevossuo-Nappa(TAA 516)                                                                 

Ei tuo tietenkään mennyt läpi. Äänestyksien erikoisuus oli se, että Keskusta ja Perussuomalaiset eivät oppositiossa tue toistensa esityksiä, mutta perussuomalaiset huomattavasti enemmän kuin keskustan edustajat. Keskusta äänesti huomattavan usein yhdessä hallituksen kanssa. Jotenkin itse ajattelen niin, että järkeviä esityksiä on hyvä kannattaa, tulivat ne sitten mistä tahansa. Paitsi hallituksen suunnalta;) No, jokainen ryhmä ja yksittäinen edustaja äänestää omien näkemystensä mukaisesti. Ainakin pääpiirteissään...

Muutoin tuo äänestäminen oli keskittymistä vaativaa hommaa. Melkoisen monelle tuli vääriä painalluksia ja suorastaan ohimenojakin. Sen voi onneksi korjata jos vain huomaa tehneensä virheen.

Aamu alkoi muuten Jouluisissa merkeissä kun Sibelius-lukion kuoro esiintyi Valtiosalissa. Erittäin tasokas kuoro! Tämän jälkeen nautittiin aamukahvit ja sen päälle sitten äänesteltiin nuo loput luokat pois. Joulu saa tulla ja pidän nyt pienen tauon blogissani. Mutta vain pienen.

Toivotan kaikille tämän blogin lukijoille Oikein rauhallista Joulua ja toivon mukaan turvallista uutta vuotta 2012!

Puhetta piisaa- niin ja äänestyksiä

Lauantai 17.12.2011 klo 20:54 - Jari Lindström

Mennyt viikko oli mielenkiintoinen, työntäyteinen ja puheita täynnä. Äänestämäänkin päästiin niin välikysymyksen kohdalla kuin myös budjetista. Oppositiossa se yleisin vaintoehto on EI ja punainen väri, kun taas toisella puolella, hallituksessa JAA vihreän värin sävyttämänä.

Pääsin kysymään toistamiseen ryhmämme kysymyksen suullisella kyselytunnilla torstaina. En tosin päässyt ensimmäisenä ääneen vaan sen roolin sai toisen oppositiopuolueen konkari Mauri Pekkarinen.

Itse kysyin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita.

"Arvoisa herra puhemies! Työelämä asettaa yhä tiukempia vaatimuksia jaksamiselle, osaamiselle sekä ajankäytölle. Tuottavuuden ja paremman taloudellisen tuloksen nimissä on tehty myös todella rajuja väen vähennyksiä. Kuormitusta on lisätty, ja tämä on johtanut muun muassa lisääntyneisiin paineisiin ylitöiden tekemiseen. Yhä pienemmällä työntekijämäärällä yritetään siis saavuttaa parempaa työn tuottavuutta. Tämä johtaa pitkässä juoksussa väsymiseen, sairasteluihin ja sitä poissaolojen lisääntymiseen. Tästä puolestaan seuraa loputon kierre, kun näiden poissa olevien työpanosta koetetaan paikata vajaalla henkilöstöllä. Sairastelun aiheuttamia poissaoloja on pyritty vähentämään jopa maksamalla bonusta siitä, että sairauspäiviä on nolla. Toivottavasti tämä ei johda työskentelyyn sairaana. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työssä jaksamiseen pystytään aidosti vaikuttamaan?"

Vastaus sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä erittäin tärkeä asia, koska nyt, kun me puhumme työurien pidentämisestä, meillä ensin tietysti pitää olla työtä ja sitten pitää olla hyvinvoivia, terveitä ja toimintakykyisiä henkilöitä, jotka pystyvät tekemään sitä työtä. On hyvin paljon tehty viime vuosina. On ollut erilaista veto-ohjelmaa, Noste-ohjelmaa, on ollut työhyvinvointifoorumia. Meillä on Työterveyslaitos tehnyt pitkään nimenomaan työterveyshuollon kanssa kehittämistyötä, jotta me voisimme työhyvinvointiin panostaa, mutta kyllä se vaan tietenkin niin on, että ne parhaat toimet tehdään nimenomaan siellä työpaikoilla. Valtiovalta voi tietysti tukea tätä, ja meidän hallitusohjelmamme on monia hyviä kirjauksia tähän suuntaan, muun muassa se, että työhyvinvointifoorumi, joka on ollut jo viime kaudella, jatkuu myös tämän kauden, ja sitten myöskin se, että meillä käynnistyy johtamisen verkosto. Me kehitämme ikäjohtamista, me luomme julkisen johtamisen laatukriteerit, ja tämä käynnistyy nyt tammikuussa. Eli olemme arvoisan edustajan asian kyllä noteeranneet ja tiedämme, että se on todella tärkeä.

Ja toisena kysymyksenä:

"Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen esitti vain muutama päivä sitten julkisuudessa, että osa-aikaeläkejärjestelmä tulisi lopettaa kokonaan. Samaan hengenvetoon hän haluaisi nostaa vanhuuseläkeikärajan 65 vuoteen. Eikö juuri osa-aikaeläke ole ollut eräs niistä keinoista, joilla nimenomaan on haluttu ihmisten jaksavan työelämässä pidempään? Se nimenomaan antaa mahdollisuuden pidentää työuria pehmeällä tavalla, ja työurien pidentäminen lienee myös hallituksenkin tavoitteena. Kysynkin arvoisalta ministeriltä kantaa siihen, mikä on hallituksen linja suhteessa osa-aikaeläkkeeseen ja mitä mahdollisia ratkaisuja pidempään työuraan hallitus on kaavailemassa".                                    

Vastaus:

Arvoisa herra puhemies! Meillä todellakin on paljon puhuttu tästä työurien pidentämisestä, ja se ei ole sillä tavalla, että se tulee pelkästänsä yhteen kohtaan siinä työuralla. Sitä tarvitaan nimenomaan siinä alkupäässä, keskellä ja lopussa, ja sen alkupään toimet ovat nimenomaan niitä koulutuspoliittisia keinoja, joista on tehty ansiokasta selvitystä, mitä siellä voidaan tehdä, että päästään nopeammin koulutukseen jne. Sitten on tietysti näiden työpaikkojen luonti, ja sitten ovat ne eläkepoliittiset keinot ja työterveyshuolto. Nämä eläkepoliittiset keinot ovat tällä hetkellä, totta kai, nyt luupin alla kaiken tämän muun ohella. Ei meillä ole yhtä ainoaa keinoa, jolla me sitä työuraa pidentäisimme. Meillähän on tällainen työryhmä kuin eläkeneuvotteluryhmä, jota vetää Eläketurvakeskuksen Jukka Rantala, tällainen kolmikantaryhmä, joka pohtii sitä. Olenkin toivonut, että he toisivat ne esityksensä tuossa helmikuussa. Siellä on nimenomaan tehtävänä varmistaa rahoitus eläkkeille, pitää ostovoimaa, miettiä, millä keinoilla pidetään ostovoima ja miten työuria pidennetään. Tähän me palaamme. Tuohon mainitsemaanne kysymykseen: me emme ota kantaa näihin keinoihin ennen kuin (Puhemies: Minuutti!) saadaan tämä kokonaisuus.                                                                  

Tässä nyt esimerkki siitä keskustelusta, jota suullisella kyselytunnilla käydään. Jokainen saa olla omaa mieltään näiden kysymysten ja vastausten hyödyllisyydestä. Oppositiolle kuitenkin tarjotaan kerran viikossa mahdollisuus tentata hallitusta ja mikäs siinä, tentataan pois.

Viimeiset rutistukset

Sunnuntai 11.12.2011 klo 15:31 - Jari Lindström

Huomenna alkaa uusi viikko myös eduskuntatyössä. Maanantainahan ei yleensä ole täysistuntoa, mutta huominen ja myös seuraavan viikon maanantai muodostavat poikkeuksen. Asioita on paljon käsiteltävänä. Afganistan-selonteko, perussuomalaisten välikysymys ja tietenkin budjetti.

Huomenna käsitellään Afganistan-selontekoa, tiistaina 13.12 on sitten vuorossa välikysymyskeskustelu, keskiviikkona 14.12 sitten äänestetään hallituksen luottamuksesta.

Keskiviikkona aloitetaan myös budjetin käsittely esittelyllä, ryhmäpuheenvuoroilla ja debatilla. Näiden jälkeen on vuorossa yleiskeskustelu.

Budjettia aletaan käydä lävitse keskiviikkoiltana pääluokittain alkaen ulkoministeriön pääluokasta(PL24).

Itseäni tai omia valiokuntiani lähellä olevat pääluokat ovat tietenkin TEM(PL 32) ja ympäristöministeriön pääluokka(PL 35). Toki muustakin on sanottavaa, mutta valikoiden. Aion myös puhua tuossa välikysymyskeskustelussa.

Illat venynevät pitkiksi, koska keskusteltavaa ja sanottavaa on paljon. Ideanahan tässä on se, että pääluokka kerrallaan keskustellaan loppuun ja äänestetään sitten seuraavan päivän istunnon aluksi ikään kuin pois alta. Joten illan istunto tullee venymään myöhään yöhön.

Tätä rumbaa jatketaan viikon 51 keskiviikkoon(21.12). Silloin on, ainakin tavoitteena se, että budjetti ja äänestykset olisivat käsiteltyinä.

Asiasta kukkaruukkuun: HS kirjoitti tämän sunnuntain numerossaan Unto Hämäläisen sanoin, että ryhmämme on täynnä poliittisia untuvikkoja. Että suurin osa eduskuntaryhmästämme on liittynyt puolueen jäseneksi vuoden 2003 jälkeen. Totta. Minäkin olen liittynyt perussuomalaisiin vuonna 2006. Olen untuvikko ja en edes esitä olevani kokenut konkari. Onko tämä sitten heikkous vai vahvuus? Puolensa siinäkin. Poliittista kokemusta ei saa kuin ryhtymällä mukaan politiikkaan. Sitä ei voi ostaa eikä sitä saa ilmasta. Minusta poliittisella kokemuksella on puolensa mutta ei se ole ainoa autuaaksi tekevä asia yhteisten asioiden hoitamisessa.

Tärkeää on myös ymmärtää miten päätöksiä tehdään, miten niihin voi vaikuttaa ja mitä niistä mahdollisesti seuraa. Elämänkokemus muilta aloilta on mielestäni hyvä asia ja sitä voi käyttää apuna politiikassa. Ei pelkkä poliittinen broileri osaa välttämättä asettua kansalaisen housuihin eikä kykene tajuamaan päätösten vaikutuksia. Loppujen lopuksi päätökset ovat harvoin kaikkia tyydyttäviä.

PS. Linnan juhlista selvisin hyvissä voimin. Kyllä, maistoin boolia. Siinä maistui ihan selkeästi alkoholi ja se siinä oli kai tarkoituksenakin...Ilmapiiri "herrojen juhlissa" oli jopa yllättävänkin rento. Olihan siellä kuumaa ja ahdasta, mutta osasin luovia itseni sopivaan paikkaan, jossa sai hieman hengähtää. Julkisuuden henkilöitä siellä bongasin useita ja paiskasinpa kättäkin monen kanssa.

Jatkoille mentiin ravintola Teatteriin ja lyhyen jonotuksen jälkeen päästiin sisälle. Mukava ilta kaiken kaikkiaan.

Kiirusta...

Maanantai 28.11.2011 klo 11:33 - Jari Lindström

Loppuvuosi tulee olemaan kiireinen. Jos se on sitä ollut jo nyt, ainakin aika ajoin. Budjetin käsittely vie eduskunnassa suuren huomion ja sitä väännetäänkin sitten pitkiä päiviä- Tavoite on kuitenkin saada asia pakettiin jouluviikon keskiviikkona. Se on siis tavoite.

En ole ehtinyt juurikaan kirjoittelemaan, hyvä kun puheita ja puheenvuoroja saa tehdyksi. Tosin Valkealan Sanomiin tein viime viikolle kolumnin. Aiheena kiistelty Ratamo-hanke.

Siitä en enää valita, koska äänestin tyhjää. Mutta sen kiistän jyrkästi, että olisin ollut vastuuton päätöstä tehdessäni. Jouduin sellaiseen tilanteeseen, jossa olisi pitänyt valita kahden omasta mielestäni huonon vaihtoehdon välillä ja sitä en voinut tehdä.

Päätös on tehty ja sillä mennään. Olin  Sairaalanmäen kannalla ja muut "vaihtoehdot" olivat minulle aivan mahdottomia. Keskustelua tosin tultaneen jatkamaan ja pitäähän se verkkopäätöskin vielä tehdä...

Olimme muuten Manskilla tuossa taannoin Joulukadun avajaisissa. Siis perussuomalaisilla oli oma telttakatos siellä. Tarjosimme kahvia ja pullaa. Juttelin todella monen ihmisen kanssa ajankohtaisista asioista. Joo, myös Ratamosta. En siitä palautteesta vedä mitään johtopäätöksiä, mutta sanotaan nyt näin, että Sairaalanmäellä oli kova kannatus. Katoksellamme oli todella paljon kävijöitä. Jälleen kerran.

Tapasin viikolla Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan. Kävimme syömässä ja juttelimme ay-asioista ja siitä, millaista yhteistyötä voimme tehdä. Olenhan ainoa paperiliittolainen kansanedustaja tässä eduskunnassa. Keskustelu oli asiallinen ja hyvä. Keskusteluyhteys liittomme johtoon on kunnossa.

Kouvolan Sanomat uutisoikin näyttävästi perussuomalaisten ay-pyrkimyksistä. Kuten myös A-studio jokin aika sitten. Työ on vasta alkanut ja sitä tehdään monen ihmisen voimin. Minun päätyöni on kuitenkin kansanedustajan työ, ettei se nyt jää kenellekään epäselväksi. Olen kuitenkin myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja siihen liittyvät toki myös ammattiyhdistysasiat hyvin likeisesti.

---

Niin ja perussuomalaiset tullevat tekemään välikysymyksen EU:n velkakriisin hoidosta. Syytä onkin kysyä ja hallitus saa sitten vastata paitsi kysyjille, niin ennen kaikkea kansalaisille mistä on kyse. Asia tulee käsittelyyn ryhmään ylimääräiseen ryhmäkokoukseen huomenna. Siellähän tuo sitten lopullisesti päätetään. 

PS.Ei muuten lunta ole saatu vieläkään. Ja jos nyt ihan rehellisesti sanon, niin ei haittaa yhtään...

Budjetit läpivalaistu ja Japania kohti

Lauantai 5.11.2011 klo 18:49 - Jari Lindström

Perussuomalaisten vaihtoehtoinen budjetti käsiteltiin yhdessä Keskustan vastaavan kanssa eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Kritiikkiä tuli laidasta laitaan ja sehän ei tietenkään ollut mikään yllätys.

Positiivista palautetta tuli siitä, että nyt esitimme oman vaihtoehtomme. Eniten negatiivista antia saimme KELA-maksun palauttamisesityksestämme. Se veisi tuhansia työpaikkoja Suomesta ulkomaille eli iskisi eniten vientiteollisuuden yrityksiin. Näin sekä Katainen että Urpilainen asian toivat esiin.

Itse vastasin heille, että jo nyt tehdyt päätökset mm. ilmasto- ja energiaverotuksen osalta ovat tuskin olleet hyväksi suomalaisille vientiteollisuuden parissa työskenteleville. Päinvastoin. Tätä totuutta ei kuitenkaan tunnuta ymmärtävän hallituksen parissa.Tai sitä ei ainakaan tunnusteta.

Sain käyttää kolme puheenvuoroa illan aikana. Ne löytyvät eduskunnan sivulta. Laitan ne tänne paremmalla ajalla.

Kyselivät toimittajat Kouvolan tilanteen perään. Olin eilen sekä radion että TV:n haastattelussa liittyen nimenomaan oman seutumme asioihin. Totta kai nämä uutiset joita alueeltamme tulee, ovat huolestuttavia. En silti halua ryhtyä valelemaan tervaa päälle ja rypemään itsesäälissä. Se ei auta yhtään. Koitan tehdä sen minkä voin, jotta Kouvolan seutu ja Kaakkoinen Suomi pärjäisi jatkossa.

Hätäkeskus, Myllykoski, KyAMK:n viestinnän kohtalo jne. Ikävää listaa, jota ei soisi jatkettavan. TOIVOTTAVASTI hovi- ja hallinto-oikeuden kohdalla saamme positiivisemman ratkaisun.

Maanantaina tuo radiohaastattelu yhdessä kollega Sari Palmin kanssa tulee ulos. Ja samana iltana ruotsinkielisten uutisten eli TV-nytt esittää haastatteluni liittyen ay-politiikkaan.

Lähden huomenna kohti itää ja Japania. Ympäristövaliokunta tekee sinne matkan. Ei sinne toki koko valiokunta lähde vaan vain puolet sen jäsenistä. Kustannussyistä arvatenkin...

Vielä ihan viimeiseksi: Iltalehti oli tehnyt gallupin ja kysellyt sitä, että kuka elossa olevista presidenteistä on ollut paras. Ahtisaari voitti, Halonen oli toinen ja Koivisto jäi kolmanneksi.

Ei minulla ole tuohon mitään muuta kommentoitavaa kuin kaksi asiaa. Ketään näistä henkilöistä en ole äänestänyt ja toinen kommentti liittyy tähän lauseeseen:

"Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen nimeää Ahtisaaren todelliseksi työväen presidentiksi".

Minä kommentoin, että ihanko totta?

Varjobudjetti ja muutama kysymys

Perjantai 21.10.2011 klo 20:20 - Jari Lindström

Varjobudjettimme on valmis ja se esiteltiin medialle keskiviikkona 19.10. Olin yhdessä muun ryhmän johdon eli Pirkko Ruohonen-Lernerin ja Pentti Kettusen kanssa vastuussa varjobudjettimme esittelystä.

Olemme saaneet monenlaista palautetta vaihtoehtoisesta budjetistamme. Budjettimme tulee isoon saliin käsiteltäväksi 2.11. Yhdessä Keskustan oman esityksen kanssa. Nyt meillä on oma vaihtoehto ja hyvä niin.

Tässä linkki budjettiin:

http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=1984  

---

Olen myös kysellyt muutamien asioiden perään ministereiltä.

Ensin elinkeinoministeri Jyri Häkämieheltä aiheesta:

EU-rahoituksen kokonaisvaltainen käyttö rakennemuutostilanteissa

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_104_2011_p.shtml 

Sitten omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Heidi Hautalalta Itellan toimista

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_179_2011_p.shtml

Ja opetusministeri Jukka Gustafssonilta KyAMK:n viestinnän yksikön kohtalosta

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_180_2011_p.shtml

Kööpenhamina ja Pasila

Perjantai 14.10.2011 klo 17:45 - Jari Lindström

Raskas viikko melkein takana. Huomenna on puoluevaltuuston kokous Helsingissä ja se päättää tämän viikon velvollisuuksien osalta.

Maanantaina alkanut budjetin lähetekeskustelu saatiin eilen päätökseen. Yli tuhat puheenvuoroa käytettiin tässä keskustelussa. Itse olin paikalla vain maanantaina. Puhuin neljästi.

Tiistai ja keskiviikko menivät Kööpenhaminassa valiokuntamatkalla ja torstain käytin Helsingin asunnon vaatimiin järjestelyihin. Olen ajellut tähän asti junalla kodin ja työpaikan väliä, mutta ei se onnistu enää.

Oman varjo- tai vaihtoehtobudjettimme kanssa on myös ollut aivan riittävästi työtä. Siitä tarkemmin kun se julkistetaan.Siis vielä kerran, siitä enemmän vasta sitten kun se julkistetaan.

Huomenna on siis puoluevaltuuston kokous ja PS asettaa oman ehdokkaansa presidentin vaaleihin. Nimestä ei liene kenelläkään epäselvyyttä? Eihän...

Niin ja se kämppä on Länsi- Pasilassa. Ihan Ison pajan naapurissa. Vuokra-asunto.

Itella ja budjetti

Sunnuntai 9.10.2011 klo 18:30 - Jari Lindström

Tuottavuus, kilpailukyky ja voitto. Hyviä asioita, mutta niilläkin on varjopuolensa. Itella eli suomenkielellä Suomen Posti päätti taas järjestellä "palveluitaan" uuteen uskoon. Kuusaan postikonttoria ollaan sulkemassa. Monen muun ohella. Mutta ei vaivuta epätoivoon, jäähän Kouvolaan konttori.

Miten tämä Itellan toiminta on mahdollista? No siten, että asia vain ilmoitetaan tapahtuvaksi. Tilalle ollaan tuomassa asiamiesposteja. Vähän sama kuin jogurtin korvaaminen kevytversiolla... Eikä tässä käsittääkseni mitää lakia rikota kun kaupungin alueelta löytyy yksi konttuuri kuten jo totesin. Sinne pääsee kätevästi vaikka taksilla.(huom. sarkastinen huomautus)

Voi tätä keskittämisen riemukulkua! Mikään ei kannata, suuri on kaunista ja niin edespäin. Toivotontahan tästä on kirjoittaa, mutta aion  kysyä sitä suoraan Itellan johdolta.Että oliko tämä(kään) loppuun asti harkittua?

---

Talous tuntuu sanelevan elämäämme ja sekin on ilman muuta ymmärrettävää. Mutta ei aina. Tämän aasinsillan kautta pääsen ensi viikon pääasiaan eli valtion budjettiesitykseen. Sitä käymme läpi koko ensi viikon. Huomenna aloitetaan jo istunnot. Perussuomalaisilta on tulossa oma budjettiesityksensä. Sitä, kuten tätä virallistakin saa sitten arvostella.

Mutta meiltä siis tulee oma esitys. Ensimmäistä kertaa PS tekee "varjobudjetin" ja olen ollut siinä mukana omalta osaltani. Koko ryhmä on pohtinut asioita omilta osaamisalueiltaan käsin ja siitä on sitten yhdessä ammattiosaajien kanssa rakennettu kokonaisuus. Perussuomalainen vaihtoehto.

Sain  muuten vihdoin ja viimein asunnon Helsingistä. Se helpottaa työtäni ainakin ajankäytön osalta. Kalusteita siellä ei vielä ole.

Työntäyteinen viikko on siis edessä ja tiistaina olen lähdössä TyV:n työmatkalle Tanskaan, paluu keskiviikkona. Eli luvallinen poissaolo eduskuntatyöstä.

Minä itse

Sunnuntai 2.10.2011 klo 23:06 - Jari Lindström

Minulle on sitten auennut, ainakin hieman se, mistä politiikassa on kyse. Oikeasta järjestyksestä.

Ensin on aina tuotava esille se, että minä tein, minä esitin ja minä vein asiaa eteenpäin. Miksi? Jotta äänestäjille selviäisi kuinka ahkerasti olet tonttiasi hoitanut ja vienyt heidän asiaansa eteenpäin. On pidettävä meteliä omista esityksistä, ajatuksista ja aloitteista. Muuten saattaa käydä niin, että joku muu esittää ne ominaan. Jos olet ne  erehtynyt kertomaan liian aikaisin.

On myös niin, että hyville ajatuksille on kannatusta vain, kun ne esittää oikea henkilö tai oikea ryhmä. Toki oppositiosta käsin tämä kantani lienee ymmärrettävää. Mutta ei yleisen edun nimissä.Mitä väliä sillä on kuka keksii jotain esittää? On sillä. Olen tästä kirjoittanutkin moneen eri kertaan.

Entä sitten virkamiesvalmistelu? Onko sen järjestyksellä mitään väliä? Pitäisi olla. On aikalailla eri asia päättää ensin jostain ja sitten pohtia onko sille edes tarvetta. Ja millainen se tarve on.

Eri mieltä oleminen tuntuu olevan vastuunpakoilua. Niin kunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. En jaksa muuten uskoa, että saamme Ratamo-asiaan mitään uutta infoa. Miksi saisimmekaan? Sehän on selvää, että hallituksen esitys on Kotiharju ja että se on AINOA oikea vaihtoehto. Miksi siellä edes on muita "vaihtoehtoja"?

Kouvolan edunvalvonnasta vielä muutama sananen.... Kouvolasta on vain kaksi kansanedustajaa. Toinen on hallituspuolueen edustaja  ja toinen perussuomalainen opposition edustaja. Kouvolan edunvalvonta on siis heikentynyt sitten viime kauden. Näin olen kuullut kerrottavan. Kiitos kannustuksesta ja yhteydenpito minuun voi siis jatkua yhtä aktiivisena kuin tähänkin asti. Kumman arvelette enemmän ottaneen yhteyttä, minun kaupunkiin vai kaupungin minuun Kouvolan asioista?

Keväällä minuun otettiin yhteyttä hovi- ja hallinto-oikeusasian tiimoilta. En ole ollut tekemättä mitään asian eteen. Mutta en tietenkään yksin vaan koko alueen muiden kansanedustajien kanssa yhdessä. Aivan samoin kuin hätäkeskusasiassakin.

Uusille ideoille ja esityksille, jotka toteutuessaan voisivat auttaa Kouvolan seutua, olen saanut ministeritason kuulijoita. Lisää ideoita on tulossa. Mutta niistäkin pitää tehdä julkisia ja esittää ne omanaan. En minä kaikkea itse keksi vaan minulla on apua. Ei ammattikoulupohjalla voi ihmeitä tehdä, kun niihin ei kyetä edes korkealla koulutuksellakaan. Teen tätä työtä omilla vahvuuksillani ja heikkouksillani. Yritän sen minkä pystyn ja jos se ei riitä, niin sitten on niin. Minulle on siis kehittynyt ja kehittymässä se ns. verkosto. Sen avulla voisi tehdä hyviä asioita, mutta ei ilman tukea.

Toivoisinkin tukea ja ymmärrystä erityisesti omasta kaupungista. Ja tarkoitan nyt sitä, että Kouvolan on ryhdistäydyttävä elinkeinopolitiikassaan. Ja etujensa ajamisessa. Enkä nyt puhu enää mutu-tuntumalta. Tähän teemaan aion palata vielä.

EGR

Sunnuntai 25.9.2011 klo 18:51 - Jari Lindström

Tein perjantaina kirjallisen kysymyksen. Aiheena EU-rahoituksen kokonaisvaltainen käyttö rakennemuutostilanteissa.

Miksi tällainen kysymys ja minkä vuoksi sitä pitää tässä mainostaa?

Siksi, että on tärkeää etsiä ja mahdollisesti käyttää kaikkia mahdollisia keinoja rakennemuutoksen kohteeksi  joutuneiden ihmisten kouluttamiseen, työllistymiseen ja kenties jopa yrittämiseen liittyen.

EGR on Euroopan unionin globalisaatiorahasto. Sillä on käytössään 500 miljoonaa euroa globalisaation uhreiksi joutuneiden auttamiseksi. Suomi on käyttänyt tätä rahaa 2 miljoonaa Perloksen yhteydessä. Kriteerit rahan myöntämiselle ovat tiukat, mutta ne ovat hieman helpottuneet. Aiemmin irtisanottujen määrä  1000 henkilöä, nyt 500. Jos siis saman yrityksen palveluksessa olevia sanotaan irti neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa ml. alihankkijat ja jatkojalostajat, on tälläista tukea mahdollista hakea.

Tukea käytetään työnhakuneuvontaan, erilaisiin koulutustoimenpiteisiin, työnvälityspalveluihin, ammatinvalinnan ohjaukseen, yrittäjyyden edistämistoimiin sekä työnhaku- ja liikkuvuusavustuksiin.

Sillä Ei rahoiteta yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia. Tuki on kertaluonteista.

Kun ansiosidonnaisen päivärahan ja työvoimapoliittisen koulutuksen osalta muuttui niin, että 500 päivää ns. juoksee riippumatta oletko koulutuksessa vai et, saattaa se olla monelle ongelma. Talous ei kestä 500 päivää pidempää koulutusta vaikka motivaatiota olisikin. Ja tähän ongelmaan koitan tuolla kysymykselläin tuoda vastausta. Ainakin niin, että selvitetään tämäkin tie.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_104_2011_p.shtml

Tuossa linkki kysymykseen.

PS. Huomenna valtuusto tekee jonkinlaisen päätöksen koskien Ratamo-keskusta. Itse olen Sairaalanmäen kannalla. Sitä paitsi mikä tahansa muu päätös rikkoo valtuuston itse hyväksymää sopimusta psykiatrisen sairaalan osalta. Toinen vaihtoehto onkin asian uudelleen valmistelu ja psykiatrisen sairaalan kohtalon selvittäminen.

Vanha viikko, uusi viikko

Maanantai 19.9.2011 klo 20:24 - Jari Lindström

Huomenna taas Helsinkiin. Viime viikko oli rankka, jos ei nyt fyysisesti, niin kuitenkin henkisesti. Jatkuva pommitus tiedotusvälineiden taholta ei toki kohdistunut allekirjoittaneeseen kuin murto-osaltaan, mutta kyllä sitä oli aivan tarpeeksi siinäkin. Olin melkoisen väsynyt perjantaina kun kotiin tulin.

Perussuomalaiset ovat saaneet tuta melkoista median kiinnostusta ja suoraan sanottuna harvoin mistään asiallisesta asiasta. Kiinnostus kohdistuu yksittäisten edustajien tekemisiin. Ja niitä pitäisi sitten kommentoida kaikkien muidenkin. Olenkin kommentoinut omalta osaltani aivan riittävästi.

Pääsin kysymään viime viikolla suullisen kyselytunnin ensimmäisen kyssärin. Se koski Itellan irtisanomisia ja yt-lain tulkintaa tapaus Nordean kohdalla. Vastaajina työministeri Ihalainen ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala. Sainko vastauksen kysymyksiini? No en.

Keskustelua asian tiimoilta käytiin reilut kaksikymmentä minuuttia. Huomasiko kukaan sitä? Ei huomannut. Sellaista se on.

Lauantaina pidimme Kymen piirihallituksen kokouksen Kuusankoski-talolla. Kolme tuntia ja tukku päätöksiä, esityksiä ja hyvää keskustelua.Tiedote tulee julkisuuteen huomenna.

Niillä evästyksillä mennään kohti kuntavaaleja ja tulevaa vuotta. Työ jatkukoon.

Tiedote

Perjantai 9.9.2011 klo 18:17 - Jari Lindström

 kansanedustaja, Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen  Jari Lindström

avustaja Leena Riekkola

prof. Arto Lahti

 

TIEDOTE

Julkaisuvapaa 8.9.2011 klo 14.

 

 

Kouvolassa  jo yli vuosi sitten aloitettu bioenergia alan  yhteistyö venäläisten toimijoiden kanssa on päässyt konkreettiselle tasolle tällä viikolla.  Sopimukset ensimmäisten laitosten toimittamisesta Venäjälle on tehty. Kyseessä on puuta raaka-aineena käyttävä kaasutusteknologiaan perustuva n. 1 MW sähkötehon tuottava laitos. Sopimus sisältää tämän laitoksen lisäksi useiden vastaavien tai suurempien laitosten toimittamisen sekä yhteistyöyrityksen perustamisen Venäjälle.

On myös sovittu metsä-/bioalan  jalostustoimintaan liittyvän yhteistyöyrityksen perustamisesta Venäjälle.

 

Kehitystyön taustalla on  vuoden 2010 syksyllä Penzan alueministeriön, Russian Bioindustry Associationin ja Kouvolan kaupungin välillä allekirjoitettu yhteistyösopimus. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen venäläiset osapuolet ovat jatkaneet aktiivista yhteistyön kehittämistyötä alusta asti mukana olleiden yksityisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Kaupunki ei ole ollut mukana jatkokehittämisessä.

 

Yhteisiä tutkimusprojekteja, koulutusyhteistyötä ja pilottilaitoksia Venäjälle

 

Tämän viikon  neuvottelut ovat keskittyneet:  tutkimusprojektien/ohjelmien, koulutusyhteistyön ja pilottilaitosten toimitusten sisältöneuvotteluihin.  Lisäksi työryhmä on  sopinut yksittäisiin teknologioihin perustuvien suomalais-venäläisten  joint venture liiketoimintojen käynnistämisestä bioenergia alalla.

Näin yli vuosi sitten  aloitettu yhteistyö Penzan alueen ja Russian Bioindustry Associationin kanssa on jo konkreettisten laitetoimitusten tasolla.

 

Tavoitteena yhteinen R&D ja bioliiketoiminnan ohjelma - Suomi-Venäjä BIOKESKUS

 

Myös tutkimusyhteistyöstä on aloitettu neuvottelut tällä viikolla.

Tavoitteena on rakentaa  vahva bioteknologian osaamisohjelma/yhteistyöohjelma  Russian Research Centre "Kurchatov Institute", Kurhatov  NBIC-Center (johtava energia-alan tutkimuslaitos)  ja suomalaisten alan yritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa.

Yhteistyön kehittäminen on aloitettu ja ensimmäisten konkreettisten tutkimusprojektien voidaan odottaa käynnistyvän ensi vuoden alussa.

 

Suomi-Venäjä BIOKESKUSTA rakennetaan yhteistyötiimissä - koordinointi Kouvolassa

 

Suomessa Suomi-Venäjä teknologian kehittämisen ja siirron ohjelmaa on rakentamassa usean henkilön ja organisaation tiimi. Kouvolan seudulla yhteistyöstä on mm. neuvoteltu BioSammon kanssa.

Suomi-Venäjä bioenergia-alan tuotekehityksen ja liiketoiminnan kehitysorganisaation perustamisesta on tehty alustavat sopimukset, niiden lopullisesta sisällöstä neuvotellaan. Keskukseen on liittymässä myös saksalaisia alan teknologiatoimijoita omine projekteineen.

 

Kehityskeskus pitää sisällään yksittäisten tuoteinnovaatioiden jatkokehittämistä, tuotteistamista ja myöhemmin markkinoinnin ja myyntiverkoston kehittämisen.  Yhteistyölle ollaan myös suunnittelemassa Suomeen pysyvää alan venäläis-suomalaista pilottilaitosten keskusta/Suomi-Venäjä BIOKESKUSTA.  Keskusteluissa on ollut esillä myös Myllykosken alueen soveltuvuus tulevan Suomi-Venäjä pilottilaitosten paikkana. Tämä keskustelu on avattu ja sen kehittelyä jatketaan, keskuksen vaatimat rahoitusratkaisut ovat yksi jatkokeskustelujen keskeinen aihe.

 

Lisätiedot:  VTM Leena Riekkola, puh. 09- 4324088 (kehitysprojektin koordinaattori, oto)

prof. Arto Lahti, Aalto yliopisto, puh. 0503769428

kansanedustaja Jari Lindström, puh. 09-432 3088

projektin johtaja Juha Solio KSAO, BioSampo, puh. 0206158815

 

Yritetään

Keskiviikko 7.9.2011 klo 21:10 - Jari Lindström

Otsikon voi ymmärtää kahdellakin tavalla. Voi yrittää tehdä jotain tai sitten harjoittaa yritystoimintaa.

Olen ollut omalta osaltani mukana kehittämässä ratkaisuja uusien työpaikkojen luomisessa Kouvolan seudulle. Yritän parhaani mukaan tuoda esille omia ideoitani sekä myötävaikuttaa muiden tuomien ajatusten ja ideoiden etenemistä.Toimia siis poliittisena myötävaikuttajana. Minä siis en suinkaan ole keksinyt esittämiämme ideoita. Siitä kiitos lankeaa taustajoukoilleni.

Tänään oli tilaisuus, jossa ministeri Häkämies virkamiestensä(Härmälä ja Paasivirta) kanssa kuunteli juuri näitä esityksiä. Toivon mukaan niistä jäisi jotain konkreettista käteen ja sen myötä kehittyisi työtä. Yritetään.

Uutta Nokiaa ei todennäköisesti ole näköpiirissä. Mutta yrittää pitää, että edes jotain uutta saataisiin Kouvolan seudulle. Uusia yrityksiä tarvitaan.

Puurakentamiseen on panostettu ja panostetaan. Ihan hyvä, mutta ei toki ainoa pelastusrengas. Muitakin pitää olla. JOS nämä tänään keskustelemamme asiat etenevät, kerron niistä sitten tarkemmin. Mikään ei tietenkään tapahdu hetkessä eikä mitään uutta synnytetä yksin. Olkoon tämä sitten vaikka kuinka kulunutta fraasia, mutta tässä asiassa, uusien työpaikkojen synnyttämisessä tai sen mahdollistamisessa tarvitaan yhteistyötä.

Senkin vuoksi olen ollut alusta asti hyvissä keskusteluväleissä mm. Lauri Ihalaisen, Jyri Häkämiehen ja itse asiassa lähes kaikkien kanssa. Eri mieltä voidaan ja pitääkin olla, mutta ei siitä pidä tehdä kynnyskysymystä yhteistyölle.

Töihin

Maanantai 5.9.2011 klo 23:09 - Jari Lindström

Huomenna alkaa syysistuntokausi. Kovin iloisessa mielialassahan tässä ei olla, ei Euroopan, ei Suomen eikä Kouvolan kantilta katsottuna.

Mutta ei auta jäädä rypemään. Jotain pitää keksiä. Aion keskustella ainakin ministereiden Häkämies ja Ihalainen kanssa. Konkretiasta. Käytännön toimista. Ideoista. Siis niitä aion heille esitellä. Tästä lisää kun on niiden aika. Ei hidastellen eikä hätäillen. Määrätietoisesti ennen kaikkea.

Toistan jo moneen kertaan toteamukseni siitä, että toimiva elinkeinopolitiikka luo edellytyksiä uusille yrityksille syntyä ja auttaa olemassa olevia yrityksiä toiminnassaan. Ensin pitää olla yrityksiä, sitten voidaan odottaa uusia työpaikkoja syntyväksi. Kuulostaa todella hölmöltä todeta itsestäänselvyys, mutta niin se on. Ja kun elinkeinopolitiikka ei toimi, se näkyy siinä, että uutta ei helposti synny. Kaupungin tehtävä ei ole luoda yrityksiä, mutta sen tehtävä on luoda niille edellytykset. Olen tätä toitottanut jo vuosia. Miksi? Koska siihen ei ole reagoitu.

On selvää, että korulauseilla eikä julistuksilla luoda yhtään työpaikkaa. Tiedän sen varsin hyvin. On kuitenkin paikallaan kertoa, että kenen puolella sympatiani ovat ja se ei ole UPM.

Kukaan yksittäinen henkilö(paitsi ehkä Bill Gates) eikä edes mikään yksittäinen ryhmä pysty yksin luomaan uutta elinvoimaa alueellemme. Mutta politiikan avulla voidaan luoda edellytyksiä uusille yrityksille ja sitä kautta työlle. Politiikalla voidaan myös pilata hyvätkin ideat. Ja riitelemällä se tapahtuu varmuudella.

Tämän piirin jokainen kansanedustaja edustaa toki omaa seutuaan. Mutta käsittääkseni on meidän kaikkien etu tehdä yhteistyötä kaakkoisen Suomen puolesta. Ei ole kenenkään etu, jos yksi alue näivettyy.

On herttaisen yhdentekevää se, kuka keksii ratkaisuja ongelmiin. Kunhan joku keksii. Jos siitä saa "natsoja" kaulukseen, niin kiva kiva. Pääasia on se, että tunnistaa hyvät ideat ja tukee niitä. Mitä väliä on sillä kuka sen esittää?Pitääkö hyvä idea ampua alas sen vuoksi, että sen esittää "väärä" taho?

Aamulla saan kyydityksen Arkadianmäelle. Kuljetusalan yrittäjä vie minut töihin. Siinä matkan aikana saan kuulla heidän alansa ongelmista.Niistä pienin tuskin on polttoaineiden hintojen korotus.

Jatkuvan rakennemuutoksen alue

Torstai 1.9.2011 klo 9:19 - Jari Lindström

Ei mitään poliittista palopuhetta vaan pelkkä ymmärrys siitä, mitä liikkuu Myllykosken tehtaan henkilöstön mielissä avatkoon tämän kirjoituksen.

Tilanne on nyt toisenlainen kun Voikkaan kohdalla oli. Tilanne on vaikeampi uudelleen työllistymisen kannalta. Jos kaikki Voikkaalta irtisanotutkaan eivät ole vieläkään työllistyneet, niin se kertoo paljonkin ongelmasta asiaa ymmärtäville.Tässä välissä on ollut Summan tehtaan lopettaminen ja Kymin varsin mittavat irtisanomiset. Ylitarjontaa entisistä paperityöntekijöistä on siis todella paljon.

Mitä sitten tulisi tehdä? Muun muassa näitä toimia:

- UPMn tulee olla aktiivinen tukitoimissaan.

- ihmisten itsensä tulee olla aktiivisia hakeutumaan uudelleen koulutukseen. Koulutus kannattaa aloittaa mahdollisimman pikaisesti(jo irtisanomisaikana). Laki on muuttunut sitten Voikkaan päivien ja nyt työttömyyspäivät juoksevat vaikka olisitkin koulutuksessa. Yhtään päivää ei siis kannata hukata! Lain sisällöstä olen mielipiteeni kertonut jo aiemmin, mutta eihän uusi laki tue pitkiä koulutuksia vaan kannustaa pikakursseille. Tämä on selkeä epäkohta ja heikennys aiempaan.

- uusia, rohkeita innovaatioita tarvitaan. Toivon, että UPM suhtautuu myötämielisesti omistamansa alueen uudelleenkäyttöön. Esimerkiksi biopolttoaineiden ja bioenergian tuotannon aloittaminen voisi olla ratkaisuna toimiva ja kannattava, jos siihen saadaan sen vaatimaa alkupanostusta. Tästä aiheesta vielä lisää jatkossa.

- opit, joita aikaisemmin lakkautetuilta tehtailta on saatu, on syytä pitää mielessä.

- Kouvolan kaupungin elinkeinopolitiikka ei ole onnistunut Voikkaan tapauksessa parhaalla mahdollisella tavalla. Kajaani voisikin olla esimerkki paremmin hoidetusta tavasta toimia. Otetaan siis oppia sieltä, missä homma on toiminut paremmin. Täydellistähän se ei ole ollut missään.

- älkää murehtiko näitä asioita yksin! Kohtalotovereita löytyy aivan vierestä. Tehkää asioita yhdessä ja tukekaa toinen toisianne. Jos myllykoskelaiset haluavat kuulla kokemuksia vaikkapa voikkaalaisilta, niin uskoisin sen järjestyvän. Enkä nyt puhu itsestäni.

- nyt ei pidä lietsoa maailmanlopun meininkiä, mutta ei myöskään antaa turhia lupauksia ja maalailla ruusuisia tulevaisuuden kuvia. Realistinen totuus riittää.

Paljon jaksamista Myllykosken tehtaa työntekijöille ja heidän läheisilleen!