26.4 tehtiin historiaa. PS:n Kymen piirin puheenjohtaja vaihtui. Pitkäaikainen puheenjohtaja Hannu Purho, väistyi tehtävästä. Uusi puheenjohtaja on Juho Eerola, Kotkasta. Onnittelut vielä kertaalleen! Varapuheenjohtajiksi valittiin; 1. Jari Lindström, Valkealasta ja 2. Raul Lehto, Pyhtäältä. Onnittelut;>)

Hannu Purholle suuri Kiitos siitä työstä, jota hän on jaksanut tehdä vuosikymmenet ensin SMP:n riveissä ja sittemmin Perussuomalaisten hyväksi. 

 Helsingin Sanomista 6.2

Pohjois-Kymen PS:n syyskokous

 Pidettiin 28.11 2007 Kouvolassa ravintola Bellizzissa. Suoritettiin sääntömääräiset valinnat ja päätökset.

Valinnat:  Puheenjohtaja Jari Lindström

              hallitus: Eliisa Timonen, Eeva-Riitta Pitko, Juha-Pekka Koponen,

                          Kari Hänninen, Markku Kylliäinen, Ukko Matti Bamberg, 

                          Toni Lampiranta ja Jorma Ruippo.

 Varsinainen vaalityö kuntavaaleja silmällä pitäen aloitetaan piakkoin, vuoden vaihteen jälkeen.  

 PS:n Kymen piirin kokous 7.11 2007

Kuusankoskella kokoontunut Kymen piiri, päätti mm. seuraavaa:

Puheenjohtajana jatkaa Hannu Purho 

Piiritoimikuntaan valittiin seuraavat henkilöt; Juha-Pekka Koponen, Hannu Järvinen, Freddy von Wonterghem, Juho Eerola, Marja-Leena Leppänen, Eeva-Riitta Pitko, Raul Lehto, Eliisa Timonen ja Jari Lindström

Asiasta kiinnostuneita oli paikalla kiitettävästi. Hienoa! Kiitos kaikille osallistujille. Puolueesta paikalla olivat varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki ja puoluesihteeri Ossi Sandvik.

Iltalehti kirjoittaa 4.10 2007: 

Demarit pyöröovessa


Sosiaalidemokraatit aloittivat oppositiokautensa perinteisin menoin luottamalla
äänestäjien lyhyeen muistiin.

Matti Vanhasen toinen hallitus vastasi keskiviikkona ensimmäiseen
välikysymykseensä, jonka tueksi koko oppositio asettui. Tällä tavalla
sosiaalidemokraatit paljastivat ainakin jotain siitä strategiasta, jolla he
käyvät hallituksen kimppuun. Siinä pelissä perussuomalaiset populistit ja
hartaat kristillisdemokraatit kelpasivat hyvin vasemmistoliiton rinnalla
suurimman oppositiopuolueen apupuolueiksi.

Kun hallitusneuvottelut vaalien jälkeen alkavat, tuleva oppositio ja hallitus
kohtaavat politiikan pyöröovessa. Ulos marssivat puolueet ryhtyvät konemaisesti
vastustamaan hallituksen politiikkaa, joka ei juuri lainkaan poikkea siitä,
mitä arvoisat oppositiopuolueet itse noudattaisivat, jos ne olisivat
hallituksessa.
Sen tämäkin välikysymys vahvistaa.

Sosiaalidemokraateilla oli kolme vaalikautta aikaa panna kuntatalous kuntoon ja
nostaa sairaanhoitajien palkat pohjoismaiselle tasolle, jos siihen olisi
löytynyt tahtoa ja kykyä.

Yhtä hyvin voimme vain kuvitella, millaista meteliä kokoomus pitäisi, jos
demarit olisivat nyt sen tilalla hallituksessa.

Puolueiden asetelmat riitelevät, asiat eivät.

Olisi aika pysäyttää tällainen karuselli, koska se johtaa aina vain siihen,
että johtava oppositiopuolue perustaa lähes kaiken toimintansa äänestäjien
lyhyen muistiin varaan. Ja sitten mennään hallitukseen moittimaan uutta
oppositiota samoin perustein.

Sosiaalidemokraattien vaalitappio oli niin suuri, että heillä olisi nyt
oivallinen tilaisuus hypätä ulos tästä karusellista. Heidän tulisi rakentaa
sivulle vilkuilematta, omista lähtökohdistaan käsin kokonaan uusi toimintamalli,
kuten tapahtui vuosien 1966 ja 1995 vaaleissa.

Molemmissa vaaleissa kansalaiset antoivat puolueelle poikkeuksellisen vankan
tuen, vaikka esimerkiksi Paavo Lipponen esitteli valitsijoille rajun
leikkausohjelman.
Sellainen taktikointi, jota tämä välikysymys merkitsee, tekee perussuomalaisten
Timo Soinista todellisen oppositiojohtajan, mikä tuskin on Sdp:n tarkoitus.

Alku ei näytä lupaavalta senkään vuoksi, kun suuri puolue ei keskity
ohjelmallisiin kysymyksiin vaan uppoutuu pohtimaan sitä, miten puoluekokouksen
ilmettä pitäisi modernisoida.

Perussuomalaisten politiikka saa kansalta opposition parhaat arviot

Perussuomalaiset ovat kansalaisten mielestä onnistuneet parhaiten oppositiopolitiikassa. Tuoreen HS-Gallupin mukaan 43 prosenttia kansalaisista antaa perussuomalaisille erittäin tai melko hyvän arvosanan toiminnasta oppositiossa.

Selvästi taakse jää suurin oppositiopuolue Sdp, jonka politiikkaa arvostaa kolmen kuukauden näyttöjen perusteella vain runsas kolmannes kansasta. Joka toinen antaa Sdp:lle melko tai erittäin huonon arvosanan.

Sdp:n heikko tulos johtuu siitä, että keskustan, kokoomuksen ja pienpuolueiden kannattajat eivät puoluetta juuri arvosta. Keskustan ja kokoomuksen kannattajat antavat perussuomalaisille paljon enemmän hyviä arvosanoja kuin Sdp:lle. Sdp:n omista kannattajista kaksi kolmesta arvostaa puolueen oppositiopolitiikkaa.

Koko vasemmiston arvostus on alamaissa. Vähiten neljästä oppositiopuolueesta kansalaiset arvostavat vasemmistoliiton oppositiopolitiikkaa. Vain 27 prosenttia pitää sitä hyvänä.

Tuoreelle hallitukselle selvä enemmistö, 69 prosenttia, antaa erittäin tai melko hyvän arvosanan. Suosio on samalla vakaalla tasolla kuin edellisenkin hallituksen.

Suurimmat hallituspuolueet kokoomus ja keskusta ovat tasaväkisiä, mutta keskusta on arvostuksessa vähän edellä. Vihreiden politiikkaa arvostetaan hieman enemmän kuin Rkp:n.

Keskustan ja kokoomuksen kannattajista yhdeksän kymmenestä antaa hallitukselle hyvän arvion. Vihreiden kannattajista vain 56 prosenttia antaa hallitukselle hyvän arvosanan.

Vähiten hallituksen politiikkaa arvostavat vasemmistoliiton kannattajat, joista 43 prosenttia antaa sille vähintään melko hyvän arvosanan.

Myös toista hallitustaan johtavan pääministerin Matti Vanhasen (kesk) suosio näyttää horjumattomalta yksityiselämän kohuista riippumatta. Arvosana on nyt jopa parempi kuin edellisen hallituksen aikaan viime joulukuussa.

Neljä viidestä on sitä mieltä, että pääministeri on onnistunut tehtävässään erittäin tai melko hyvin. Vanhasen suosio on alusta asti ollut suurempi kuin koko hallituksen. Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista, kaikissa ikäryhmissä ja kaikkialla Suomessa arvostaa Vanhasta.

20.5 2007 

HS-gallup: Kokoomus on nyt suosituin puolue

Kokoomus on noussut suosituimmaksi puolueeksi ohi keskustan. Suomen Gallupin Helsingin Sanomille tekemän tutkimuksen mukaan kokoomuksen kannatuslukema on jatkanut nousujohteisena maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen.

Kokoomusta kannattaa nyt 23,3 prosenttia kansasta. Se on prosenttiyksikkö enemmän kuin eduskuntavaaleissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kokoomus on suosituin puolue HS-Gallupissa.

Vaalit heijastuvat vielä kaikkien muidenkin puolueiden kannatukseen: vaalivoittajien kannatus on noussut vaalitulokseen verrattuna ja häviäjien laskenut. Sama ilmiö toistuu aina vaalien jälkeisissä mittauksissa. Vaalituloksen vaikutus kannatuslukuihin on yleensä tasaantunut kesän jälkeen.

Muutokset vaalitulokseen verrattuna mahtuvat tutkimuksen virhemarginaaliin.

Pääministeripuolue keskusta on nyt puoli prosenttiyksikköä jäljessä kokoomusta. Muista hallituspuolueista vihreiden kannatus on hieman noussut ja Rkp:n hieman laskenut. Vasemmisto-opposition, Sdp:n ja vasemmistoliiton, kannatus on edelleen hiipunut. Oppositiopuolueista vain perussuomalaisten kannatus on kasvanut.

Perussuomalaiset on noussut kuudenneksi suurimmaksi puolueeksi ohi kristillisdemokraattien ja Rkp:n. Perussuomalaisia kannattaa nyt 4,9 prosenttia. Eduskuntavaaleissa puolue sai 4,1 prosenttia äänistä.

HS-Gallupissa puolueelle ei ole ennen mitattu näin suurta kannatusta. Juuri ennen eduskuntavaaleja tehdyssä tutkimuksessa kannatus oli tasan kaksi prosenttia.

Suomen Gallupin arvion mukaan vaalivoiton jälkeen haastateltavien on ollut entistä helpompi kertoa kannattavansa perussuomalaisia. Kannatusarvio perustuu sekä haastatteluihin että vaalitilastoihin. Puoluekannastaan täysin varmoja on 46 prosenttia. Varmuus on palannut tavanomaiselle vaalien jälkeiselle tasolle.

Kaikkien puolueiden kannattajien varmuus on vähentynyt verrattuna vaalien alla tehtyyn tutkimukseen. Kokoomuksen kannattajat ovat keskimääräistä varmempia ja vihreiden epävarmempia. Varmimpia puoluekannastaan ovat iän mukaan yli 64-vuotiaat.

Nousu jatkuu...

Kokoomus näyttää nousseen keskustan ohi suosituimmaksi puolueeksi.
Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemän kannatusarvion mukaan kokoomuksen
kannatus oli huhtikuussa 24,1 prosenttia. Eduskuntavaaleissa puolueen
ääniosuus oli 22,3 prosenttia.

Keskustan kannatus on mittauksen mukaan 23,0 prosenttia eli suunnilleen sama
kuin vaaleissa. Sdp:n suosio on laskenut vaalien 21,4 prosentista 20,7
prosenttiin. Luvut mahtuvat kuitenkin virhemarginaaliin, joka on 1,2
prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Vihreiden suosioksi mitattiin nyt 9,4 prosenttia (vaaleissa 8,5),
vasemmistoliiton 8,2 (8,8) ja kristillisdemokraattien 4,5 prosenttia (4,9).
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat siten vaihtaneet keskinäistä järjestystään
vaalitulokseen verrattuna.

Perussuomalaiset ovat kirineet kannatusarviossa RKP:n ohi ja
kristillisdemokraattien rinnalle 4,5 prosentin suosiolla (4,1). RKP:n lukema
oli 4,4 prosenttia (4,6).

Tutkimuksessa haastateltiin runsaat 3 800 ihmistä huhtikuun ja toukokuun
alkujen välisenä aikana.

STT