JARI LINDSTRÖM
Myllysillantie 77
45940 Oravala
Puh. 040-555 9328
jarppa.lindstrom@elisanet.fi
YHTEYSTIEDOT
PUHEETASIA 6: Kouvolan maahanmuutto-ohjelma
Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Hyvät valtuutetut ja parahin yleisö!
Lain mukaan jokaisella kunnalla olla maahanmuuttajien kotouttamisohjelma tai vähintään sitouduttava sen laatimiseen. Kouvolan kaupungille ollaan nyt esittämässä myös sellaista. Tosin tämä Kouvolan kaupungille esitetty maahanmuutto-ohjelma on kotouttamisohjelmaa laajempi ja tuo siten lisäkustannuksia.
Maahanmuutto on lisääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti. Syitä on monia. Niistä vähäisimpiä ei liene se, että Suomi on turvallinen maa. Ja antelias. Jopa maailman anteliain. Se ei varmasti ole vähäinen seikka syynä tänne hakeutumiselle.
Maahanmuutto-ohjelma on laadittu hyvin, voisi sanoa jopa taitavasti. Riveille ja varsinkin rivien väleihin on laitettu paljon tulkintaa aiheuttavia seikkoja.
Annetaan mm. ymmärtää, että hyväksymällä tämä ohjelma, siitä ei syntyisi juuri mitään kuluja. Päinvastoin. Se suorastaan tuo meille rahaa. Voisikin kysyä sarkastisesti: Ei kai maahanmuuttajilla tehdä bisnestä?
Maahanmuuttajan aiheuttamat kustannukset ovat kymmenissä tuhansissa euroissa per vuosi. Mm. toimeentulotuki on eräs merkittävistä kustannuksista. On siis melkoista vähättelyä väittää sen olevan ilmaista. Tästä seikasta ei maahanmuutto-ohjelmassa puhuta mitään.
Toinen silmiin pistävä seikka on se, että monessa kohdin puhutaan siitä kuinka meidän on sopeuduttava maahanmuuttajiin. Kuinka meidän on oltava valmiita kohtaamaan maahanmuuttajia. Kuinka rikastuttavaa on saada kulttuurikylpy. Kuinka meidän on totuttava erilaiseen suomen kieleen.
Eikö tänne hakeutuvan tule sopeutua meidän kieleemme, kulttuuriimme, tapoihimme ja moraaliimme? Jos suomalainen muuttaa vieraaseen maahan asumaan, on hänen ymmärtääksemme elettävä maassa maan tavalla. Ei hänen vuokseen ryhdytä muuttamaan yleisiä tapoja ja käyttäytymismalleja.
Usein kuulee väitettävän, että meidän on otettava maahanmuuttajia paikkaamaan ns. huoltosuhdetta ja auttamaan pahenevassa työvoimapulassa. Perussuomalaisten mielestä puheet työvoimapulasta ovat melkoista liioittelua tänä aikana, jolloin ihmisiä potkitaan kilometritehtaalle päivittäin. Meillä ei ole työvoimapulaa! Meillä on pula palkkatyöstä.
Panostus maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin on pois jostain muusta sektorista. Siksi me perussuomalaiset esitämme, että kaupunginhallituksen esitystä ei hyväksyttäisi tällaisenaan. Ei Kouvolan tarvitse profiloitua ohjelmalla, joka on selkeästi laajempi kuin se minkä laki määrää. Eikä varsinkaan tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa säästöjä etsitään jopa kyläkouluja lakkauttamalla ja henkilöstöä lomauttamalla! Mielestämme esitetyn ohjelman todellisia kustannuksia ei ole vieläkään selvitetty tarpeellisella tarkkuudella.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan kevään aikana valmisteilla on uusi kotouttamista koskeva lainsäädäntö, jonka lähtökohtana on, että kotouttamistoimenpiteet koskevat kaikkia maahanmuuttajia. Ennen kyseisen lain valmistuttua, joka todennäköisesti selkeyttää kustannusten jakoa ja palvelujen järjestämisvelvoitteita valtion ja kunnan välillä,ei tule hyväksyä laajempaa maahanmuuton ohjelmaa kuin laki edellyttää, ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän esitys kuuluu: Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että maahanmuutto- ohjelman sijasta Kouvolan kaupunki sitoutuu laatimaan lain edellyttämän kotoutusohjelman.
Puhe pidetty 22.2 2010 valtuuston kokouksessa
Asia 4: Perusopetuksen kouluverkko
Arvoisa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!
Olemme suuren päätöksen äärellä. Päätöksen, jonka vaikutuksia kukaan meistä ei pysty ennustamaan. Ennustaminen kun on äärimmäisen vaikeaa, varsinkin sen tulevan.
Kuitenkin juuri ennusteiden varassa me joudumme tekemään tätä päätöstä. Voisi jopa sanoa, että arvailemme sitä, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Ennusteet kertovat, että kaupungin asukasluku vähenee. Ja että oppilaiden määrä vähenee. Pitkälti juuri näihin lukuihin on myös tämä päätösesitys uudeksi peruskouluverkoksi nojannut.
Sen sijaan, että me puuttuisimme ongelmaan nimeltä muuttotappio, me ryhdymme potkimaan sille lisää vauhtia. Minäkin ennustan. Ennustan, että jos päätös tulee olemaan esitetyn kaltainen, se aivan varmasti johtaa muuttotappioon. Ennusteet siis tulevat toteuttamaan itse itsensä.
Koko tämä käyty prosessi kaikkine keskusteluineen, kirjoituksineen ja vastineineen on ollut osa demokratiaa. On hyvä, että ihmisiä on kuultu. Mutta päätösesitys osoittaa varsin tylysti sen, että on kuultu, mutta ei kuunneltu. Eihän näiden kuulemisten, vastineiden ja perustelujen jälkeen juuri mikään ole muuttunut esityksissä. Edelleen ollaan lahtaamassa iso joukko kouluja. Kuntalaisten mielipiteellä ei ole siis ollut vaikutusta. Miten se voi olla mahdollista jos me olemme tekemässä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi? Valtuuston puheenjohtajakin on moneen eri otteeseen korostanut kansalaiskeskustelun tärkeyttä. Ei kai se keskustelu voi olla pelkkää sanahelinää?
Päättäjänä minua on häirinnyt jatkuvasti se, kuinka vaikeaa on ollut saada oikeaa tietoa. Ylimalkaisia vastauksia olen kyllä saanut, mutta ei sellaisia, joiden varaan voisi omaa päätöstään rakentaa. Alusta asti koko asiaa on leimannut epämääräisyys. Jatkuvasti on putkahdellut uutta listaa. Kouluja on pudonnut listoilta, on noussut sinne… Ja vailla mitään järjellistä perustetta.
Minulle onkin syntynyt sellainen kuva, että tämä päätös on tehty ensin. Sitten vasta sitä tukemaan on ryhdytty masinoimaan mitä erilaisimpia perusteluita. Jos jokin perustelu ei istu päätöksen linjaan, se on lakaistu sivuun. Oli se sitten kuinka hyvä ja perusteltu tahansa.
Mitään väliä ei tunnu olevan sillä syntyykö niitä haluttuja säästöjä vai peräti lisäkustannuksia. Kouluverkkouudistusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Eikö voitaisi myöntää, että nyt on tehty virhe? Liian kovalla kiireellä ja täysin vaillinaisilla tiedoilla ollaan paketoimassa kouluja pakettiin. Ei näin isoa päätöstä saa tehdä hätäilemällä ja paniikissa.
Ryhmien väliset ns. neuvottelut olivat myös farssi. Jos neuvottelujen lähtökohdaksi otetaan etukäteen päätetty paperi, josta ei ole tinkimistä, niin mikä on sellaisen neuvottelun arvo? Meille se oli nolla. Meidän läsnäolollamme ei näin ollen ollut tarvetta.
On ollut myös järkyttävää lukea lehdestä, kuinka jokin asia on päätetty jo etukäteen. Joku on päättänyt jotain jossain. Esim. Mikä arvo on annettu asiantuntijalautakunnalle kouluverkosta päätettäessä jos asia on ohjeistettu jo etukäteen? Edelleen minulle on vahvistunut myös se käsitys, että kaikilla ei ole samaa valtaa päätöksien suhteen. Valta otetaan ja valta annetaan. Nyt on käynyt valitettavasti molemmat.
Olen saanut valtavasti palautetta ihmisiltä niin suorassa keskustelussa, puhelimitse ja sähköpostilla. Uskoakseni näin on asian laita meillä kaikilla. Sen palautteen olen ottanut todesta. Toivon näin olevan teidän kaikkien kohdalla. Tuo palaute on osaltaan vaikuttanut omiin mielipiteisiini.
Kouluverkko on kiinteä osa reuna-alueita. Kun kuntaliitos toteutui, niin monella suuri pelko ja huoli nimenomaan kuntien reunoilla palveluiden säilymisestä – valitettavasti tuo huoli on nyt osoittautunut pelättyä suuremmaksi. Nyt kun ollaan käymässä kyläkoulujen kimppuun, niin olen kokenut tehtäväkseni niiden puolustamisen.
Uuden Kouvolan ongelmien maksajiksi ja syypäiksi ollaan laittamassa koulut ja eritoten kyläkoulut. Niissä opiskelevat lapset, jotka ovat aivan syyttömiä näihin ongelmiin. Joka ikinen kertako päättäjien on tehtävä samat virheet? Mentävä täysin puolustuskyvyttömien kimppuun. Tämän ei tarvitse tapahtua nyt. Meille on annettu valta ja toivottavasti myös viisautta käyttää sitä oikein. Ollaan siis ryhdikkäitä ja annetaan kouluille työrauha. Tehdään inhimillinen päätös.
Kaupunginhallituksen esitys ei ole inhimillinen. Mutta arvoistahan ei ole kannettukaan huolta vaan taloudesta. On sanottu, että joskus pitää tehdä vaikeitakin päätöksiä. Ja kantaa niistä vastuu. Tämän minä ymmärrän. Mutta vastuuta voi kantaa myös toisenlaisesta päätöksestä. Juuri sellaisesta, jossa otetaan aikalisää tämän asian suhteen. Valmistellaan esitys paremmin ja annetaan pyydetyt vastaukset selkeinä.
Tekemällä reuna-alueita syrjiviä päätöksiä, ei uusi Kouvolan kaupunki tule saavuttamaan mitään positiivista. Täytyy muistaa, että Kouvola ei ole pelkästään keskusta vaan useiden taajamien ja maaseudun summa. Keskittämällä tehdään tyhjäksi kaikki se positiivinen voima, jota löytyy kyliltä, taajamista ja taajamien ulkopuolelta. On turhaa puhua vetovoimaisesta Kouvolasta, jos palveluja ajetaan alas isolta alueelta uutta kaupunkia. Kouvola ei ole suurkaupunki, se on maalaiskaupunki.
Tällä päätöksellä esitetyssä muodossa ei pelasteta Kouvolan taloutta. Mutta sillä saadaan aikaiseksi korvaamatonta vahinkoa monelle alueelle. Jos koulu loppuu, niin ei sitä enää uudestaan avata. Päätös on pitkäaikainen. Kannattaa siis kysyä itseltään, olenko ihan oikeasti miettinyt oman kantani loppuun asti ja seisonko sen takana. Olenko saanut kaiken sen tiedon, jonka tarvitsen näin suuren päätöksen tehdäkseni? Pidänkö esitystä ainoana oikeana vaihtoehtona? Olenko tehnyt päätökseni ihan itse ja omista lähtökohdistani? Jos vastaatte yhteenkin kysymykseen kieltävästi, ei teillä pitäisi olla vaikeuksia päättää toisin kuin on esitetty.
En hyväksy esitettyä koulujen lakkautuslistaa ja kannatan valtuutettu Juha-Pekka Koposen tekemää esitystä.
Jari Lindström(ps.) kaupunginvaltuutettu Puhe pidetty 22.2 2010 valtuuston kokouksessa
Asia: 2. asteen kouluverkko
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, media ja muut läsnäolijat!
Kaupunginhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi melkoista nippua. Toisaalta ollaan lakkauttamassa toimipisteitä, toisaalta perustamassa täysin uutta.
Lukioverkko on nyt kattava. Se on kattava nimenomaan alueellisesti ajateltuna. Siksi siihen puuttumisen on oltava todella hyvin perusteltua. Ja sitähän esitykset eivät ole matkan varrella olleet. Elimäen lukion kohtalosta on väännetty peistä todella paljon. Elimäen lukiota on noustu puolustamaan monelta taholta. Suuri kiitos siitä kuuluu aktiivisille toimijoille, jotka eivät ole hyväksyneet aiemmin esitettyjä toimenpiteitä. Nyt esitetään jatkoaikaa Elimäen lukiolle. Hyvä. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin: Elimäen lukiolle ollaan laittamassa minimioppilasmäärä. 150 oppilasta. Esityksessä tämän asian kohdalla sanamuoto herättää kysymyksen. On aivan eri asia jos päätösesitys on muodossa ”tulee olla 150 oppilasta ” kuin tulisi olla 150 oppilasta”. Ensimmäisessä on selkeästi näkyvissä ehdottomuus, toisessa on toive.
Elimäen lukion on oltava jatkossakin yksi Kouvolan lukioista. Se on alueellisesti perusteltua ja kattavan veron kannalta järkevää. Elimäki on osa Kouvolaa, jos se on tässä kiireessä päässyt unohtumaan.
Tässä samassa yhteydessä olemme päättämässä myös ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. On esitetty, että Naukion ja Keltakankaan ammattiopistojen toimipisteet lakkautettaisiin 1.8 2012 ja opetus siirretään kokonaan Tornionmäen ns. kampukselle. Tätä kampusajattelua on pidetty suorastaan uutena vetovoimatekijänä Kouvolalle. Rohkenen olla eri mieltä ja olenkin. Muutama perustelu:
Otin asian esille Paperiliiton ammattiosasto 19 plm:n ja osaston puheenjohtajan kanssa. Näiltä tahoilta ei oltu kysytty yhtään mitään! Niinpä ammattiosastot ottivat asiaan kantaa. Peräti neljän eri ammattiosaston(15, 19, 35 ja 85) yhteinen kanta oli kielteinen nykyisten toimipisteiden lakkauttamiselle ja toiminnan keskittämiselle Kouvolan kampukselle. Mielestäni myös työntekijäpuolen kannalla on oltava merkitystä, jos toista osapuolta eli työnantajaa käytetään asiassa ”suosittelijana”.
Lopuksi totean, että en kannata kaupunginhallituksen esitystä. Se lienee jo tullut muutenkin selväksi tämän puheenvuoron aikana. Jatkaminen nykyisellä kouluverkolla olisi hyvä ja täysin toimiva ratkaisu. Miksi rakentaa uutta jos vanhakin, pienillä viilauksilla toimii?
Kannatan valtuutettu Juha-Pekka Koposen tekemää esitystä.
Jari Lindström(ps.) kaupunginvaltuutettu puhe pidetty 22.2 2010 valtuuston kokouksessa
Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2011- 2012(ryhmäpuhe 14.12 2009)
Olemme nyt hyväksymässä toista talousarviota. Ensimmäinenhän oli ns. kelluva ja nyt, meillä ainakin teoriassa, pitäisi olla paremmat pohjatiedot kuin 2009 budjetin osalta oli. Silti, meillä on edelleen vaikeuksia saada tarkkoja lukuja. ”Leijumme” siis yhä joiltakin osin arvioiden ja ennustusten varassa. Vaikka talouden tilanne on vaikea, niin siitä huolimatta on tärkeätä myös investoida. Näistä keskeisessä osassa näyttävät olevan kiinteistöjen korjaukset, laajennukset ja muutostyöt. Tätä onkin pidettävä viisaana ratkaisuna. Investoinnit onkin nähtävä myös sijoituksena tulevaisuuteen. Pitäisin myös satsausta mahdollisimman kattavaan kouluverkkoon investointina tulevaisuuteen. Ei pelkkänä menoeränä ja rasitteena. Talouden tasapainottaminen henkilöstöä lomauttamalla vaikuttaa myös palvelujen tasoon ja saatavuuteen. Maksujen ja taksojen korottaminen tai palvelujen leikkaaminen eivät kohdistu aina tasapuolisesti palveluja tarvitseviin. Tuottavuus? Miten se ymmärretään? Tuottavuutta ollaan parantamassa menoja vähentämällä, organisaatiota ja toimintatapoja uudistamalla sekä tarpeetonta omaisuutta myymällä. Tuottavuuden arviointi ei saa keskittyä pelkästään henkilöstöön, myös ostopalveluita pitää tarkastella kriittisesti. Esim. onko ostopalveluissa sellaisia, joita voidaan toteuttaa omana tuotantona? Menoja voidaan yrittää vähentää, mutta varsinkin peruspalvelujen kohdalla on oltava erityisen tarkkana siinä, että säästöt eivät tuo lisää kuluja. On kysyttävä todellisten säästöjen perään. Samalla on pidettävä huoli siitä, että peruspalveluja on saatavana mahdollisuuksien mukaan koko kaupungin alueella. Palvelurakennetta ollaan uudistamassa. Tätä uudistusta on jo suunniteltu kouluverkon osalta. Lopulliset päätökset sen osalta ovat edessä heti vuoden 2010 alussa. Päätös tulevasta kouluverkosta on suuri. Kenties suurin päätös toistaiseksi. Päätöstä ollaan ohjailemassa liiaksi keskittämisen kannalta, Sitä ei voida hyväksyä! Tätä kaupunkia pitää kehittää mahdollisimman tasapuolisesti. Elinvoiman vahvistaminen on mielestäni suurin haaste Kouvolalle. Ilman elinvoimaa ei ole työtä eikä toimeentuloa, ei ainakaan tarpeeksi näin suuren kaupungin asettamiin haasteisiin. Joudumme erittäin suurella todennäköisyydellä nostamaan veroäyriä tulevaisuudessa. Olisimme olleet siihen valmiit jo nyt, mutta enemmistö halusi toisin. Vedottiin mm. vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Onko parempi, että veroprosentti on edelleen 19% ja palveluja ajetaan alas? On muistettava, että kuntaliitoskuntia tämä lama kohtelee ja tulee kohtelemaan rajusti, koska kädet on sidottu lainsäädännöllä ja yhdistymisrahat on pian syöty. Eikö vetovoimainen kaupunki synny juuri siitä, että sillä on toimivat ja kattavat peruspalvelut? Katsovatko muuttoa suunnittelevat lapsiperheet veroprosenttia vai sitä ovatko lähipalvelut kunnossa ja saatavilla? Tätäkin kannattaisi miettiä kun puhutaan vetovoimasta.
Elinvoiman lisääminen ja uudet työpaikat kävelevät käsi kädessä. Ei yksikään yritys tule Kouvolaan siksi, että olemme nyt Suomen 10. suurin kaupunki. Miellä pitää olla tarjota jotain muuta. Työvoima, koulutus, asuntojen saanti, liikenneyhteydet, infrastruktuuri ja yrittämiseen kannustava asenne. Näiden lisäksi työvoiman saantiin vaikuttavat nuo edellä mainitsemani laadukkaat sekä saatavilla olevat peruspalvelut. Ei-lakisääteisiä palveluja joudutaan tarkastelemaan erittäin kriittisesti. Eli tulemme sen kysymyksen äärelle, mikä on kunnan perustehtävä? Onko se tuottaa voittoa vai tarjota verorahoilla mahdollisimman hyvää palvelua? Kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa. Sen tehtävänä on tarjota asukkailleen hyvää ja kattavaa peruspalvelua. Siis peruspalvelua. Sivistyksen toimialaa koskevassa tekstiosassa otetaan kantaa jo ennakkoon tulevista päätöksistä, johon emme voine kuitenkaan sitoutua vielä tässä vaiheessa. Päätökset näistäkin asioista on syytä tehdä oikeassa päätöksentekojärjestyksessä.
Mainitsin tuossa aiemmin, että Kouvola on Suomen 10. suurin kaupunki. Tosin tällä muuttotappiovauhdilla emme kovin kauaa keikistele tuossa tilastossa kymmenen kärjessä. Syitä muuttotappioon ei ole yhtä eikä kahta. Se on monen tekijän summa. Mutta on selvää, että työpaikkojen dramaattinen väheneminen on suuri vaikuttava tekijä tähän suuntaukseen. Toinen, vähemmälle huomiolle jäävä syy on mielestäni oma asenteemme. Meiltä ei tunnu löytyvän rohkeutta soutaa vastavirtaan. Ennusteista huolimatta meidän tulisi pitää pää kylmänä ja toimia kannustavammin ja rohkeammin. Sen sijaan, että ryhdymme antamaan itse lisää vauhtia taantumalle tai lamalle, toimisimmekin toisin kuin nyt. Esim.Emme heti ensi hädässä ryntäisi lakkauttamaan kouluja ja ajamaan sammutetuin lyhdyin. Markkinoisimme itseämme ja olisimme aktiivisia ulospäin. Kuinka hyvin Kouvola ja sen mahdollisuudet tunnetaan muualla Suomessa? Enpä usko että kovinkaan hyvin. Siinä olisikin potentiaalia ja työmaata. Meillä on toki elinkeinotoimi olemassa. Mutta sen tuomat tulokset jättävät toivomisen varaa. Jos asian ilmaisee kiltisti… Itse olenkin saanut sellaisen kuvan(jonka joku toivottavasti todistaa vääräksi), että me puuhailemme erilaisten hankkeiden kanssa sen sijaan, että tekisimme todella jotakin ja saisimme aikaan uusia työpaikkoja. Elinkeinotoimialalle on annettava resurssit toimia, mutta vaadittava samalla myös tuloksia. Tulosten tekemisen aika on viimeistään nyt. On hyvä, että esim. Kymijoki on tällä kertaa mainittu yhtenä kehittämiskohteena talousarviokirjassa. Nyt on vain toivottava sen toteutumista myös käytännön toimissa. KoTePa- hanketta ja sen onnistumista pidämme myös erittäin tärkeänä. Lopuksi totean, että perussuomalaisten valtuustoryhmä hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen talousarvioksi 2010 ja taloussuunnitelmaksi 2011- 2012
14.12 2009 Perussuomalaisten valtuustoryhmä |