Vaikeaa on

Keskiviikko 30.7.2008 klo 13:26 - Jari Lindström

En nyt malta, taasen kerran, kirjoittaa  yhdestä "lempiaiheistani". Suomen metsäteollisuus on pulassa! Olipa uutinen. Se on kuitenkin ihan totta. Vaikeaa on.

Nyt on sitten saatu apua vaikeaan tilanteeseen, puukaupan verohelpotuksilla. Se on hyvä asia, että jotain yritetään tehdä. Auttaako tuokaan, on sitten eri juttu.Kuka se hyödyn tästä avusta korjaa ja onko sekään apu riittävää?

Kun jotenkin tuntuu siltä ettei mikään tai mitkään toimenpiteet sido metsäteollisuutta saatikka ole riittäviä. Mikä olisi riittävä toimenpide suomalaisille metsäteollisuusyrityksille? Ilmainen puu, ilmaiseksi tuotuna tehtaalle ja tietysti- talkootyö ahneilta paperityöntekijöiltä.Auttaisivatko nämä "pienet" vastaantulot selviytymään globaalista kilpailusta? En usko edes siihen. Näille sijoittajille,Amerikan mummoille, kun ei mikään tuotto ole riittävää. Kas kun edellisen vuoden tuoton pitää ylittyä. Muutenhan se on tappiota...

Jatkuvaa kasvuun perustuva talous on minun mielestäni tulossa tiensä päähän. Ei ole olemassa ikiliikkujaa. Jossain vaiheessa kasvun rajat on saavutettu ja nyt ollaankin jo monella alalla tultu tähän.Eikö nyt kerta kaikkiaan voitaisi tyytyä olemassa olevaan, eikä ahnehtia jatkuvasti lisää? No kyllähän minä sen tiedän, että moisen lauseen kirjoitettuani, saan vastaukseksi: "Olisitte itse olleet vähemmän ahneita". Paperityöntekijöiden palkat ovat hyvät. Sitä on turha kieltää.Silti ne ovat pieni tekijä kokonaiskustannuksista, joita metsäteollisuus joutuu maksamaan.Niihin ei ole teollisuus kaatunut. Sen sijaan raaka-aineet, kuljetuskustannukset ja teollisuuden itsensä tekemät miljardiluokan möhläykset on pantu rivityöläisen maksettavaksi. 

Kantakaapa oma vastuunne arvoisat metsäfirmat. Kertokaa suomeksi mitä te oikein haluatte? Maksimoida voittonne hinnalla millä hyvänsä. Vai olisiko kuitenkin järkevämpää tyytyä pienempiin voittoihin. Kehittää teollisuutta yhdessä työntekijöiden kanssa. Pitkäjänteisesti nykyisen vouhottamisen sijaan. Sitoutua itsekin siihen. Sen sijaan että pelotellaan, uhkaillaan ja jopa toteutetaan kauhukuvia. Pannaan  ihmisiä ns.karkialle. Ja siltä jäljelle jääneeltä porukalta vaaditaan yhä enemmän, yhä nopeammin ja yhä paremmin. Olympiahengessä. Ja sitten vielä vaaditaan työelämässä jaksamista! Eipä tarvitse ihmetellä sairastamisia. 

Siinä ei tulevaisuudessa paljoa TYKY-toiminta auta, kun ei ole aikaa eikä porukkaa osallistumaan moiseen. Työkykyä ennalla pitävään toimintaan meinaan. Enkä usko mielenkiinnonkaan olevan kovin korkeassa kurssissa mihinkään työnantajan järjestämään "vapaaehtoistoimintaan". Ala ei tunnu kovin houkuttelevalta muutenkaan nuorien parissa. Ja kun asiaa oikein tarkkaan ajatellaan, niin mikäs ihme tuo on? Sitä saa mitä tilaa... Tulisipa työvoimapula. Sitten ihmeteltäisiin oikein konsulttien avulla, että mikä nyt on...