JARI LINDSTRÖM
Myllysillantie 77
45940 Oravala
Puh. 040-555 9328
jarppa.lindstrom@elisanet.fi
JARI LINDSTRÖM
Myllysillantie 77
45940 Oravala
Puh. 040-555 9328
jarppa.lindstrom@elisanet.fi
Käymme yhdessä ain'Perjantai 14.5.2010 klo 15:58 - Jari Lindström Yhteistyö on aina paikallaan. Asioista neuvotteleminen on myös hyvä ja kannatettava asia. Sen sijaan ehdottomuus, sanelu ja etukäteen päättäminen ilman kaikkien kuulemista ja huomioon ottamista on hanurista. Jälleen kerran meille luettin madonluvut kun oli tarkoitus neuvotella ns.Kouvola-sopimuksesta. Ota tai jätä. Me lähes otimme, mutta sitten jätimme. Menemättä nyt vielä sopimuksen yksityiskohtiin, niin varmaa on se, että kurjuutta jaetaan jokaiselle. Mutta miten se sitten muuten jakautuu, onkin iso kysymys. Emme kannattaneet lomautuksia, koska pienituloisille ne ovat taloudellinen katastrofi. On aivan eri asia lomauttaa muutaman tuhannen kuukausipalkkaa nauttiva, kuin pienipalkkainen "tonnilainen". Ja kun olen aivan vakuuttunut siitä, että ei lomautuksia jätetä keinona käyttämättä eikä pienituloisia suljeta siitä pois, niin en millään voinut käsiäni sitoa moiseen. Sitä on vain muutaman henkilön niin vaikeaa käsittää mitä kahden viikon palkattomuus tekee, koska sitä ei tajuta eikä ymmärretä. Ihan oikeasti. Uuden, viehkeän Kouvolan politiikka on kahden ryhmän(SDP ja Kokoomus) vuorovedolla tekemää yhden totuuden ja oikeassa olemisen jatkuvaa todistelua. Ja sitä säestävät Keskusta ja Sitoutumattomat kuin yhdestä suusta. Nämä ryhmät kehuvat kantavansa vastuuta ja tekevänsä kipeitä päätöksiä, kun eivät muut niitä uskalla tehdä.Tätä kuulee joka ikinen kerta kun on kyseessä iso päätös. Kuten kouluverkosta päättäminenkin oli. Minä mietin joka ikinen kerta sitä, mitä halutaan päätöksellä tavoitella ja mihin se päätös pahimmillaan johtaa. Laitan asiat puntariin ja muodostan oman mielipiteeni. Kaikista päätöksistä me valtuutetut olemme vastuussa. Vääristä ja oikeista. Totuuden asiasta saamme tietää aina jälkikäteen. Minä yritän miettiä sitä jo etukäteen. En ole koskaan kehunut olevani aina oikeassa. Ei kukaan ole! Mutta en ole myöskään aina väärässä. Tuleva Kouvola-sopimus tarkoittaa sitä, että voisimme pitää tulevien vuosien valtuuston kokoukset vaikka etänä. Tai sähköpostilla. Taloudesta ja siihen vaikuttavista asioista kun tullaan olemaan nyt samaa mieltä. Turhaahan sinne on kokoontua istumaan ja puhumaan itsestäänselvyyksiä. Me ja Vasemmistoliitto olemme ainoat, jotka eivät halunneet sitoutua tähän sopimukseen. PS sitoutuu kuitenkin olemaan vastuullinen ja jatkamaan asiallisella linjalla. Kuten tähänkin asti. Me aiomme myös tehdä aloitteita. Kuten tähänkin asti. Omien periaatteiden myyminen yhteisen hyvän edessä voi joskus olla välttämätöntä. Mutta sitä tarvetta ei minulle ole vielä tullut. Syyn tarvitsee olla todella HYVÄ. Selkärankani ei ole vielä tullut niin notkeaksi. Ja olen tunnetusti helvetin jäykkä jätkä! |
|
|
15.5.2010 20:22
Jarppa
Pienipalkkainen työntekijä on henkilö, jonka kk-ansiot ovat tuhannen euron luokkaa. Siis käteen jäävä tulo. MINUSTA sellainen henkilö on pienituloinen. |
|
15.5.2010 20:57
sergei
Lyhyt aika lomautetun henkilön talouden kohdalla. Jos kahden viikon lomautus kaataa perheen talouden, niin kannattaa tosissaan tehdä asialle jotain, sillä jos tällaiseen perheeseen tulee lopputili, niin se olisi jo täydellinen katastrofi. |
|
16.5.2010 12:18
Jarppa
Kom sii, kom saa. Olen ihan samaa mieltä siitä, että eihän kahden viikon lomautksen pitäisi kenenkään taloutta kaataa. Mutta silti niin tapahtuisi enemmän kuin yhdelle. |
|
16.5.2010 20:17
annukka
Oikein teitte kun ette lähteneet myymään nahkaanne. Kyllä meidän talous menee aika tiukoille jos lomautus tulee. Mieheni ja minä olemme molemmat töissä kaupungilla ja neljän viikon lomautus voisi pahimmillaan tulle perheeseemme. Se laittaisi kyllä vyön todella kireällä kun kuulumme molemmat tuohon tonni kerhoon.
|
|
16.5.2010 21:36
Jarppa
Ikävää on se, että meidän poissaolomme tuosta sopimuksesta ei paljoa paina. |
Mitäköhän tarkoitat "tonnilaisena"? Kahden viikon lomautus on loppujen lopuksi lyhyt aika. Kyllä LÄHES kaikilla pitäisi olla siihen varaa. Se on asia erikseen, jos elää yli varojen. Mutta silloin ei ole väliä saako muutaman tuhannen kuukausipalkkaa vai pulitoista tuhatta.