Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, miten paljon logistiikkaan on satsattu ja satsataan.
Miten voi laskea, kuinka paljon sieltä on tullut rahaa takaisin? Parhaimpina aikoina sektori on työllistänyt Kouvolassa useita satoja ihmisiä. Joitakin ihmisiä se on työllistänyt välillisesti. Paikalliset kuljetusfirmatkin ovat eläneet hyviä aikoja. Jotenkin vaan tuntuu, ettei todellisten lukujen löytäminen ole mahdollista. Puolustajat kaunistelevat ja vastustajatkin vääristelevät. Arrgh. Valitettavasti Kouvola on sijaintinsa vuoksi heikoilla sekä Venäjän liikenteessä, että kotimaisella logistiikkasektorilla.

Tämä kaikkien munien laittaminen samaan koriin ei ole järin viisasta elinkeinopolitiikkaa. No joo, onhan siellä nyt muutakin kuin logistiikka, mutta logistiikka on saanut suhteettoman suuren huomion. Ja ne riskit?

Logistiikkasektoriin panostaminen ei sinänsä ollut tyhmä ajatus. Mutta kyllä siinä hurmiossa taisi mennä satsaaminen kohtuuttomaksi. Kiinasotkun mukaanottaminen oli yksi floppi alusta asti. Itse en ainakaan missään vaiheessa ymmärtänyt yhtään kiinaratkaisua. Enkä uskonut kiinailmiön tulevaisuuteen.
En tiedä, mitä tarkoitat riskillä. Melko nopeasti Putinin tultua valtaan on ollut odotettavissa transitoliikenteen väheneminen, joten sitä ei voi edes riskiksi sanoa. Jos Jeltsinin aikana juuri kukaan Venäjän hallituksessa ei ollut kiinnostunut valtion eduista, niin Putinin aikana tämä muuttui. Miksi Putin olisi antanut tavaran virrata Venäjän läpi, minkä jälkeen samat tavarat tulisivat takaisin Venäjälle veropetos mukanaan? Oli siis vain ajan kysymys, milloin Venäjä saa asiansa kuntoon niin, että pystyy valtaamaan asemia Suomelta. Uskottiin kuitenkin, että Venäjän talous kasvaa satamia ja infrastruktuuria nopeammin...
Venäjälogistiikan kehittäminen on kuitenkin luonut Kouvolalle pohjan kilpailla kotimaisella logistiikkasektorilla. Täällä on ollut yksi henkilö (puhun yksityissektorista nyt), joka on siinä aloitteessa melko hyvin onnistunut, mutta valitettavasti näin nerokkaat ja kyvykkäät ihmiset eivät pysy Kouvolassa. Muualla on isommat rahat tarjolla. Jos Kouvolasta löytyisi paikallinen yrittäjä, jolla on näkemystä, osaamista ja innostusta rakentaa Kouvolasta todellinen logistiikkakeskus, niin se olisi Kouvolalle voitto. Kansainväliset konsernit käyttävät kouvolaa kuin halpaa hu... naista. Toisaalta epäilen, että millään PK-yrityksellä olisi mahdollisuuksia kilpailla suurten kanssa.

Riskillä tarkoitan sitä, että satsaaminen, varsinkin voimakas satsaaminen yhteen alaan on riskialtista. Esimerkkinä paperiteollisuus.

Kouvolalla olisi paikkansa tässä logistisesti ja strategisesti olla etupellossa, mutta ensin pitää olla yhteydet kunnossa Venäjän päähän. Ei niin päin, että ensin täällä tehdään ja sitten toivotaan jonkun tarttuvan täkyyn...
Eli onko meillä oikeat henkilöt tekemässä oikeita asioita ja vielä oikeassa paikassa?
Olen sitä mieltä, että ei ole.

Käsittääkseni tänne on rakennettu halleja ym. suomalaisten ja kansainvölisten yritysten tilauksista ja toivomuksista. Parhaimpina aikoina varastotilasta oli Kouvolassakin pulaa. Yritysmagneettia ym. on painostettu aivan varmasti. En tiedä, ovatko yritysten johtajat oikeasti olleet niin tyhmiä, että he ovat uskoneet transitoliikenteen jatkuvan samanlaisena loputtomiin. Todennäköisempänä pidän sitä, että haluttiin saada mahdollisimman suuret voitot, kun Venäjän hunajapurkit olivat vielä auki. En usko kansainvälisten yritysten oikeasti kantavan yhteiskuntavastuuta. Siinä sitten vietiin Kouvolan päättäjiä kuin pässiä narussa. Venäjästä on helppo tehdä syntipukki, kun luottamus maahan ei ole vallan vahva. Minä taas ymmärrän hyvin, ettei Venäjä haluaa tuontinsa tulevan kolmansien maiden kautta, koska suora tuonti Venäjälle
a)luo paineita infrastruktuurin kehittämiselle, mikä työllistää ja on muutenkin suotavaa
b)vähentää harmaata maahantuontia (suomen kautta tulevasta tavarasta on jäänyt kantamatta veroja satojen miljoonien eurojen edestä)
c) tuonti ylipäätään vahingoittaa omaa teollisuutta.
Ja kun transitoliikenne supistuu, se vaikuttaa ensin Kouvolaan ja vasta sitten Kotkaan ja Haminaan.
Venäjä toki sähläsi rautatietariffinsa. Mutta uskoisin, että Suomi olisi siihenin voinut vaikuttaa, jos olisi vaihtanut lähestymistapaa (oltaisiin tehty Venäjälle selväksi, että transsiperian radan käyttö on väliaikainen ratkaisu, mikä antaa Venäjälle tuloja sekä aikaa kehittää rautatietä tulevaisuutta varten).

Onnittelut työpaikan johdosta:)

On rakennettu ja myös omien toivomuksesta. Ja rakennetaan jatkossakin.
EI kansainvälinen yritys todellakaan tunne käsitettä "yhteiskuntavastuu".

Kiitos! Tosin kyseessä on "vain" kesätyö, mutta eipähän monella ole sitäkään.