Työn perässä

Sunnuntai 25.7.2010 - Jari Lindström

Ilman työtä ei ole toimeentuloa. Totta, ainakin osaksi. Suomessa käydään jatkuvasti keskustelua siitä, kuinka tulemme selviämään tulevaisuuden haasteista. Suurimpia niistä on väestön ikääntyminen.

Ongelmaan on onneksi herätty ja vastauksiakin on tarjoiltu. Eläkeiän nostamista on esitetty yhdeksi ratkaisuksi. On myös puhuttu työuran pidentämisestä molemmista päistä ja jopa keskeltä. Kauniita puheita, mutta käytäntö on osoittanut nämä puheet tyhjäksi löpinäksi.

Vaikka nostaisimme eläkeiän saman tien 70 vuoteen, niin poistaisiko se ongelmamme? Mielestäni ei. Miksi ei? Koska ihmisiä ei pidetä töissä niin kauaa vaan potkitaan pihalle. Monet eivät myöskään jaksa niin pitkään työelämässä. Käytännössä olemme siis todella kaukana siitä, että työssä sekä viihdyttäisiin että saataisiin olla pidempään.

Porukkaa vähennetään milloin kilpailukyvyn, milloin tuottavuuden nimissä. Miten se yhtälö sopii työssä jaksamiseen? Ei mitenkään! On aivan turhaa puhua pitkistä työurista jos ihmisiä kohdellaan pelkkinä kuluerinä ja numeroina. Yhä pienemmällä porukalla pitäisi kyetä tekemään yhä parempaa tulosta. Monessa työpaikassa raja onkin tullut jo aikoja sitten vastaan.

Entä sitten tämä työperäinen maahanmuutto? Sekö ratkaisee ongelmat tai auttaa edes osittain? Riippuu täysin siitä kuka puhuu ja millä motiivilla. Eräiden tahojen mielestä me tarvitsemme kymmeniä tuhansia, jopa sata tuhatta maahanmuuttajaa työskentelemään Suomeen. Pääministeri Mari Kiviniemen mukaan Helsingissä eivät liikkuisi bussit eikä siivous toimisi ilman maahanmuuttajia. Hmmm?

Minä kysynkin, että eikö kannattaisi kysellä sitä, minkä takia eivät bussit kulkisi ja siivous onnistuisi ihan kotimaisella työvoimallakin? Miten olisi vaikkapa palkkaus? Miksi tämä arvokas ja tärkeä työ ei kelpaa suomalaiselle? Mutta maahanmuuttajalle kyllä.

On eri asia kehua jotain työtä arvokkaaksi, jos se ei näy käytännön tasolla. Siis työehdoissa. Kehuminen ei maksa toki mitään ja saattaa hetken lämmittää, mutta ei se tuo leipää pöytään.

Voisikin jopa hieman sarkastisesti kysyä, että eikö maahanmuuttajien käyttäminen halpatyövoimana olekin pahimman luokan rasismia?

Me tarvitsemme palkkatyötä suomalaisille. Työn tekemisen ja teettämisen on aina oltava kannattavampaa kuin joutenolon. Mutta se ei saa tapahtua niin, että työttömän asemaa heikennetään.Suurin osa työttömistä on työttömiä vastoin omaa syytään. Pitääkö siitä siis vielä rangaista yhteiskunnan taholta lisää. Ei pidä!

Työn vastaanottamisesta on tehtävä houkuttelevaa. Jopa lyhyiden, ns. pätkätöiden tekemisestä on tehtävä kannattavaa. Ei niin, että ottaessasi työn vastaan, ansiotasosi tippuu. Ei keppiä vaan porkkanaa. Pätkätyöntekijöiden työehtoja on ryhdyttävä ajamaan samalla innolla kuin muidenkin.Tässä ay-liikkeellä ja työantajilla  on melkoinen työsarka edessään. Jos heillä siihen mielenkiintoa ja tahtoa riittää.

Kovia haasteita on edessä joka tapauksessa  ja viisaita päätöksiä tarvitaan. Valtiosihteeri Raimo Sailas pelottelee meitä kovista leikkauksista. Varmaankin hän on oikeassa. Minä vain pelkään sitä, että miten ne leikkaukset tullaan tekemään. Oikeudenmukaisesti? Se riippuu siitä, ketkä niistä leikkauksista ovat aikanaan päättämässä.

 

Kirjoitus lähetetty Kouvolan Sanomiin, Kymen Sanomiin, Etelä-Saimaaseen, PK-lehteen ja Kaupunkilehti Varttiin 23.7

 

Julkaistu Etelä-Saimaassa 26.7, Pk-lehdessä 4.8